Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työajan lyhentäminen voi parantaa jaksamista

Työajan lyhentäminen voi tarjota ratkaisuja työelämän vaihteleviin kuormitustilanteisiin ja vahvistaa työntekijöiden motivaatiota. Näin arvioi tutkija, valtiotieteiden tohtori Anna Kuokkanen STTK:lle laatimassaan selvityksessä.
Työajan lyhentäminen voi oikein toteutettuna parantaa työntekijöiden sitoutumista ja organisaatioiden toimintakykyä. Kuva: Markus Pentikäinen, Keksi

Selvityksen mukaan työajan lyhentäminen voi oikein toteutettuna parantaa työntekijöiden sitoutumista ja organisaatioiden toimintakykyä. Raportti perustuu kansainväliseen kirjallisuuskatsaukseen sekä haastatteluihin suomalaisilla työpaikoilla. 

”Pelkkä työajan mekaaninen lyhentäminen ei välttämättä toimi, vaan tarvitaan myös työn uudelleenajattelua ja organisointia. Hyvin toimivilla työpaikoilla tämä voi jopa vahvistaa työkulttuuria sekä parantaa työn tuloksia ja laatua. Onnistuneesti toteutettu työajan lyhentäminen auttaa karsimaan tarpeettomia tehtäviä ja nostamaan esiin myös sellaisia työyhteisön ongelmia, joiden käsittelyä on aiemmin lykätty”, tutkija Anna Kuokkanen sanoo.

Monet työntekijät kokevat työn ja muun elämän paineiden kasvaneen viime vuosina.

”Mielenterveyden häiriöt nousivat yleisimmäksi sairaspäivärahan perusteeksi vuonna 2020, ja ne ovat myös yleisin työttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Lyhyempi työaika voisi osaltaan helpottaa työntekijöiden jaksamisen haasteita ja sitä kautta vähentää työkyvyttömyyden työpaikoille ja yhteiskunnalle aiheuttamia kuluja”, Kuokkanen toteaa. 

Vaihtoehto kuormittavaan elämäntilanteeseen

STTK:n mukaan työaikaa tulisi tarkastella nykyistä joustavammin työntekijöiden hyvinvointia tukevana työelämän kehittämisen välineenä. Työajan lyhentämisen tavoitteena tulisi olla erityisesti terveyden, jaksamisen ja työkyvyn vahvistaminen. 

”Esimerkiksi yötyö lisää merkittävästi työn-tekijöiden terveysriskejä. Lyhyempi työaika lisää palautumisaikaa ja vähentää siten yötyön haitallisia vaikutuksia. Se tukee jaksamista ja voi pidentää työuria. Lyhyemmän työajan pitäisi olla aito vaihtoehto myös kuormittavassa elämäntilanteessa ilman, että siitä aiheutuu urahaittaa”, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Taina Vallander painottaa.  

Kokeiluista tietoa tulevaisuuden työelämään

Työajan lyhentämistä koskeva keskustelu on juuttunut vastakkainasetteluun, jossa työnantajajärjestöt korostavat työajan pidentämistä ja työntekijäpuoli sen lyhentämistä. Historiallisesti työaika on kuitenkin lyhentynyt työn tuottavuuden kasvaessa.

”Poteroista käsin on vaikea havaita työelämän kehittämisen tarpeita. Suomessa pitäisi pohtia entistä vakavammin, millaista työelämää työntekijät tulevaisuudessa toivovat. Työn tekemisen tapoja on kehitettävä vastaamaan näitä odotuksia. Eri toimialoilla toteutettavat kokeilut toisivat keskusteluun lisää kokemukseen perustuvaa tietoa”, STTK:n Vallander toteaa. 

Työurat ja elämäntilanteet ovat yksilöllisiä, minkä vuoksi myös työaikaratkaisujen tulisi joustaa.   

”Työkyky tai jaksaminen eivät ole läpi työuran nolla tai sata. Tarvitsemme rakenteita, jotka mahdollistavat yksilölliset joustot eri elämäntilanteissa. Tavoitteena pitäisi olla ratkaisut, jotka auttavat ihmisiä voimaan työssään paremmin ja jaksamaan työelämässä pidempään. Innovatiiviset ja joustavat työaikaratkaisut voivat olla myös kilpailuetu työnantajille osaavista työntekijöistä käytävässä kilpailussa”, Vallander painottaa.

Kuokkasen mukaan raporttia varten haastatellut toivoivat rohkeampia kokeiluja suomalaisille työpaikoille. Aiemmista työajan lyhentämisen malleista voidaan ammentaa hyödyllisiä oppeja tulevaisuutta varten.  

 ”Jotta työajan lyhentämisen vaikutukset olisivat myönteisiä, tarvitaan suunnitelmallisuutta, hyvää johtamista ja vaikutusten systemaattista seurantaa. Myös mahdollisiin haasteisiin, kuten työnteon erirytmisyyteen, voidaan varautua ennakoivasti. Henkilöstön osallistaminen toimivan mallin rakentamiseen tukee onnistumista”, Kuokkanen esittää. 

Lähde: STTK ry

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.