Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Tekoäly ja väestörakenteen muutos muovaavat tulevaisuuden työelämää – valinnat ratkaisevat suunnan

Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia, mutta väestörakenteen muutos ja polarisaation uhka haastavat työelämää. Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raportit tarjoavat skenaarioita ja toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa sekä hyvinvointia että tuottavuutta.

Työelämää muokkaavat samanaikaisesti tekoälyn nopea kehitys, työn moninaiset muodot, väestön ikääntyminen ja vihreä siirtymä. Kehityskulku voi johtaa hyvinvointiin ja kestävään tuottavuuteen – tai pirstaloitumiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. ”Kehityksen suunta ei ole ennalta määrätty, vaan riippuu niistä valinnoista ja päätöksistä, joita teemme nyt. Raporteissa esitämme toimenpiteitä, joihin tarttumalla voimme työpaikoilla ja päätöksenteossa tehdä suomalaisesta työelämästä maailman parasta”, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Tekoäly muuttaa työtä poistamalla rutiineja ja avaamalla tilaa luovuudelle. Hyödyt eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan riippuvat käyttöönoton tavoitteista ja johtamisesta. ”Jos teknologian käyttöönottoa kehitetään osallistavasti ja työntekijöitä kuunnellen, voidaan saavuttaa sekä tuottavuus- että hyvinvointihyötyjä. Jos sen sijaan keskitytään yksipuolisesti kustannustehokkuuteen ja automatisointiin, riskinä on työn kuormittavuuden kasvu ja työelämän eriarvoistuminen”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.

Inhimilliset taidot, kuten luovuus ja sosiaalinen älykkyys, säilyvät korvaamattomina. ”Tekoäly on työväline, ei ihmisen kaltainen toimija. Luova ja sosiaalinen älykkyys on ihmisen paras turva ja voimavara teknologisoituvassa työelämässä”, Alasoini korostaa.

Väestörakenteen muutos kaventaa työvoimaa ja horjuttaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. ”Työelämän on oltava saavutettava ja oikeudenmukainen kaikille: nuorille, ikääntyville, työssäkäyville eläkeläisille, osatyökykyisille ja maahanmuuttotaustaisille”, painottaa Työterveyslaitoksen johtava tutkija Taina Leinonen.

Sitoutumista vahvistavat hyvä perehdytys, mielenterveyden tukeminen ja reilu palkitseminen, kun taas maahan muuttaneiden osallisuutta tukevat kielitietoiset ja syrjimättömät käytännöt. ”Myös teknologia voi edistää osallisuutta. Etätyö, digitaaliset työkalut ja kieliteknologiat voivat madaltaa osallistumisen kynnystä ja auttaa esimerkiksi osatyökykyisiä, ikääntyviä ja maahan muuttaneita löytämään paikkansa työelämässä”, Leinonen sanoo.

Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pexels

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin ”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta?

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Parempi työpäivä toimistossa alkaa kalusteista

Työympäristön toimivuudella on suora vaikutus työntekijän viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Panostamalla laadukkaisiin toimistokalusteisiin pienennät sairaspoissaolojen riskiä ja luot ympäristön, jossa on hyvä