Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Lähes 40 % nousu alle 35-vuotiaiden hakemiin eläkkeisiin

”Miten nuorten mielenterveys kestää työelämään pääsyn vaikeudet?”

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.

”Valtaosa nuorista aikuisista voi oikein hyvin. Mutta meille on syntynyt ryhmä, joka ei saa työelämästä kiinni tai ei saa pysyttyä siellä pitkäjänteisesti. Mikään ei valitettavasti viittaa siihen, että tämä ilmiö olisi hiipumassa”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Ahdistuneisuushäiriö on diagnoosina joka toisella nuorella eläkehakijalla. Korhonen-Yrjänheikin mukaan taustalla vaikuttavat muun muassa työelämän koventuneet vaatimukset, maailman epävarmuus ja nuorten rajallinen resilienssi.

”Me kaikki kohtaamme tässä ajassa epävarmuustekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa. Aikuisiin ihmisiin nähden nuorilla on vasta vähän resilienssiä pärjätä vaikeuksien keskellä. Siksi he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa”, hän toteaa.

Työelämään pääsy ja siellä pysyminen on monelle nuorelle vaikeaa.

”Viidesosa 18–29-vuotiaista nuorista naisista syö masennuslääkkeitä. Näiden lääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Epäonnistumisen kokemus ja jatkuva epävarmuus ovat myrkkyä nuorille – tähän meidän pitäisi hyvinvointiyhteiskunnassa havahtua.”

Korhonen-Yrjänheikki peräänkuuluttaa työpaikoilta uudenlaista suhtautumista nuoriin.

”Perehdytys ei voi olla samanlaista kuin vuosikymmen sitten, vaan monelle parikymppiselle nuorelle on opetettava työelämätaitoja, jotka ennen opittiin jo alaikäisenä ensimmäisissä kesätyöpaikoissa.”

Nuorten odotukset työelämältä poikkeavat aiemmista sukupolvista.

”Nuoret eivät ole valmiita uhraamaan koko elämäänsä työlle ja se on aivan perusteltu arvovalinta”, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Kuvat: Pexels
Stilisointi: Toimitus

Lähde: Työeläkeyhtiö Elo

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Parempi työpäivä toimistossa alkaa kalusteista

Työympäristön toimivuudella on suora vaikutus työntekijän viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Panostamalla laadukkaisiin toimistokalusteisiin pienennät sairaspoissaolojen riskiä ja luot ympäristön, jossa on hyvä