Kivi pois kengästä
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ tekee määrätietoista työtä ratkoakseen työpaikan ihmissuhteisiin liittyviä haasteita ja konflikteja mm. erilaisten valmennusten kautta.
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ tekee määrätietoista työtä ratkoakseen työpaikan ihmissuhteisiin liittyviä haasteita ja konflikteja mm. erilaisten valmennusten kautta.
Kirjoittaja: Saara Remes Millainen on hyvä työpäivä? Olen usein kysynyt pitämissäni valmennuksissa osallistujilta, millainen on hyvä työpäivä? Ihmiset kertovat aina,
Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan henkilöstöliikunnan asema on edelleen vahva. Työpaikat tukevat henkilöstöliikuntaa ja rahaakin käytetään keskimäärin 266 euroa vuodessa henkeä kohden
– lisää suorituskykyä aktiivisilla työpäivillä Työnteon muuttunut luonne haastaa henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme sekä kykyämme tehdä työtä tehokkaasti. Istumatyö asettaa
Yritykset janoavat kuntoutus- ja aktivointitoiminnalta vaikuttavuutta, joka on todennettavissa numeerisesti. Varalan Urheiluopiston hyvinvointipalvelupäällikkö Minni Suni kertoo, että vaikuttavuuden rinnalla vahvoja
Eilakaislan palvelujohtaja Maija Kauppinen toteaa, että työhyvinvoinnin kulmakivenä on työyhteisön hyvä yhteishenki. Selkeä ja mielekäs työnkuva, arvostuksen tunne, selkeä esimiestyö
Kelan KIILA-kuntoutukset auttavat työssään kuormittuneita uudella, holistisella otteella Työelämän kuormittavuus saa aikaan sen, että monen täytyy viheltää peli poikki. Jotta
Eckerö Line panosti koko henkilöstön resilienssikoulutukseen Lisää resilienssiä kaivataan maalla ja merellä. Näin pohdittiin Eckerö Linella pari vuotta sitten kun
Murros oppimisessa kiihtyy edelleen. Erityisesti verkko-oppiminen on tuonut uudenlaista terää etenkin organisaatioiden koulutuksiin. Yksi edelläkävijöistä tehostetun oppimisen saralla on Mercuri
Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä.
Mehiläinen ostaa 15.4.2019 allekirjoitetulla liiketoimintakaupalla Pohjola Terveys Oy:n työterveyspalvelut. Liiketoimintakaupan yhteydessä myös OP Ryhmän työterveyspalveluiden puitesopimus siirtyy Mehiläiselle. Pohjola Terveys
Stressin, jatkuvan ärtyneisyyden ja ratkaisemattomien konfliktien vuoksi huonosti voivat työntekijät aiheuttavat yleensä tulonmenetyksiä, koska heidän työtehonsa heikkenee ja tuottavuutensa laskee.
Kuntoutumisessa tavoitteenamme rakentaa kuntoutujan itsehoidon keinovalikoimaa ja tuottaa yhdessä ratkaisuja, siten että kuntoutujan toimintakyky, työikäisen työkyky ja opiskelijan opiskelukyky kehittyvät.
Peurunka on yksi Suomen johtavista kuntoutuspalveluiden tuottajista, jonka palveluja käyttävät niin työikäiset, ikääntyneet kuin vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevat. Peurungan terveys-
Smartum teetti loppuvuonna 2018 Työssä elämisen tutkimuksen, jossa tutkittiin asiantuntija- ja tietotyötä tekevien kokemuksia sekä asiantuntijatyötä johtavien päättäjien suhtautumista työn
– työpaikan tunnelmaa pilaa erityisesti koettu epäreiluuden tunne Työympäristön tunnelma voi joko lisätä motivaatiota tai lannistaa sitä. Marjo Rantasen ensimmäinen
Terveellinen lounas lisää työtehoa ja tuottavuutta. Työnantaja voi vaikuttaa siihen yksinkertaisin keinoin. Lounastauko työpäivän aikana virkistää, tehostaa ja sujuvoittaa työntekoa.
Erilaiset sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät vyöryivät hyökyaallon lailla ihmisten arkea “helpottamaan”. Töissä ihmiset naputtelivat puolen tunnin tarkkuudella tekemisiään ajanseurantajärjestelmään. Toiseen
Jota et tiennyt olevan olemassakaan Henkilökohtainen coachaus on tilaisuus pysähtyä pohtimaan omaa työtä ja työn tekemisen tapoja. Keskustelut oman valmentajan
Hälsä on kolmen veljeksen kauppatieteilijä Jannen, lääkäri Larin ja liikuntatieteilijä Henri Karjulan perheyritys, joka tarjoaa työhyvinvointivalmennusta. Hälsan hyvinvointijohtaja ja WGH
Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?
Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.
Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.
Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.
Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.
Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen
Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla
Vappuna jälleen käynnistyvä Kilometrikisa on työnantajille tehokas tapa edistää henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Leikkimielinen kisa kannustaa vuosittain lähes 40 000 ihmistä
Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta
Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri
Pyöräetu ei ole katoamassa vaikka verokohtelu muuttuu. Monelle yritykselle vuosi 2026 onkin hyvä hetki pysähtyä hetkeksi ja kysyä: onko nykyinen
Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa. Tuorein Työsuojelupaneeli
”Pitkät työttömyysputket tulivat ehkä pahimpaan mahdolliseen aikaan. Työttömänä olevien henkilöiden kohdalla riskinä on osaamisen hapertuminen”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset
Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se
Näkemykset konkareiden arvostuksesta työelämässä jakautuvat voimakkaasti. Jopa 36 % eläkkeelle siirtyneestä ajattelee, että vanhemmat työntekijät nähdään jopa rasitteena työelämässä. Samalla
Sandwich-sukupolveen kuuluvat työntekijät tasapainottelevat arjessaan lastenhoidon ja ikääntyvien vanhempien tukemisen välillä. Suomessa ilmiö koskettaa erityisesti työikäisiä naisia, joilla hoivavastuut kasautuvat
HR viesti 3/2026
