Henkilöstökuvaus on investointi työhyvinvointiin
Henkilöstökuvaus on parhaimmillaan tiimihenkeä nostattava elämys ja keino osoittaa arvostusta henkilöstölle. Kokeneet valokuvaajat Niina Stolt ja Mirkku Merimaa eivät koskaan
Henkilöstökuvaus on parhaimmillaan tiimihenkeä nostattava elämys ja keino osoittaa arvostusta henkilöstölle. Kokeneet valokuvaajat Niina Stolt ja Mirkku Merimaa eivät koskaan
Työelämässä ja lainsäädännössä tunnistetaan lapsiperhearkeen ja vanhemmuuteen liittyviä haasteita, mutta perheystävälliseksi työpaikaksi lukeutuvallakaan työpaikalla ei välttämättä tunnisteta tai kiinnitetä huomiota
Työsuhdepyöräilystä tuli vuodenvaihteessa taloudellisesti aiempaa fiksumpi vaihtoehto, sillä pyöräetu tuli ansiotuloverosta vapaaksi 1 200 euroon asti. Jos pyörän kustannukset on
Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntijaksi valmistunut sosiaalipsykologi Harri Romakkaniemi tietää, kuinka työyhteisöissä pienet ongelmat voivat paisua suuriksi. ”Pitkän työurani aikana olen nähnyt,
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja uskaltaa unelmoida muustakin kuin liikevaihdon kasvattamisesta tai muhkeista bonuksista. Freia Oy:n toteuttama tutkimus päästi ääneen
Etäjohtaminen vaatii herkkiä tuntosarvia ja arkea helpottavia työkaluja Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä
Mistä keinot kustannusten hallintaan? Kumpi on tärkeämpää, terveyden ylläpito vai sairaanhoito? Finla Työterveys on julkaissut ilmaisen oppaan, josta löytyy vinkkejä
Asiantuntijatyössä korostuu sekä nykyisellään että tulevaisuudessa tiedonkäsittely. Tietotyö vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä tehdä päätöksiä. Työn kuormitusta lisää tietotulva,
Kulttuurietuja makaa työntekijöiden tileillä kymmenien miljoonien eurojen arvosta, mutta verottajan linjaus estää etujen käytön verkon yli järjestettäviin livestream-tapahtumiin. Samaan aikaan
Työelämä ja organisaatiot uudistuvat jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan liiketoimintaympäristön muutoksiin ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toimiva sisäinen viestintä varmistaa tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisen liiketoiminnan
Harvalla meistä on kotona erillinen, sisustuslehtien sivuille soveltuva työhuone. Etätyöpisteen viihtyvyyttä voi kuitenkin parantaa pienilläkin muutoksilla. Sanotaan, että siisti ympäristö
Unelmien työpäivä 2.10 nostaa esiin yhteisöllisyyden voiman. Poimi käytännön teot, joilla arki muuttuu paremmaksi.
Etätyö mielletään lähtökohtaisesti positiiviseksi työelämän joustoksi. Pitkittyessään se voi kuitenkin pistää työmotivaation ja mielen hyvinvoinnin koville. Herätys. Kahvit tippumaan. Videokokous
Poikkeuksellinen kevät ajoi toimisto- ja tietotyöntekijät etätyöhön kotikonttoreille. Kun työn tekemisen prosessit oli etäolosuhteissa turvattu, kiinnittyi huomio pian työntekijöiden hyvinvointiin
Pitkittyneen koronapandemian kuormitus kohdistuu erityisellä tavalla lapsiperheisiin. Tarvitsemme suomalaisessa työelämässä nopeasti uusien ratkaisujen kokeilua ja käyttöönottoa, jotka tukevat lapsiperheellisten työntekijöiden
Filosofi Maija-Riitta Ollila peräänkuuluttaa kriittistä ajattelua, jäntevää kokonaisnäkemystä – ja säntillistä sielunhoitoa Muutos on kuollut. Tai ainakin se on lakannut
Yksilölliset motivaatiotekijät vaikuttavat työsuoritukseen, työhyvinvointiin ja aivoterveyteen
Perhemyönteisyys ja joustavuus ovat fiksun työnantajan valttikortteja – mutta työelämän valtavirran ne ovat vasta tulossa Kuinka perhemyönteisiä ovat tämän päivän
Työnantaja voi tarjota työntekijöille sähköavusteisen polkupyörän verovapaana työsuhde-etuna vuoden 2021 alusta. Sähköpyörällä matka taittuu nopeasti ja kunto kohenee. Laajasta valikoimasta
Työntekijöistä huolehtiminen loppuun saakka on vastuullisuutta. Pitäytyminen vain lain asettamissa muutosturvan rajoissa on lyhytnäköistä. Riittävät tukitoimet maksavat itse itsensä takaisin.
Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?
Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.
Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.
Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.
Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.
Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen
Vajaa puolet palkansaajista, joiden työpaikoilla hyödynnetään tekoälyä, kokee tekoälyn parantaneen oman työn tehokkuutta. Kolmannes arvioi työnsä laadun parantuneen tekoälyn myötä.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla
Vappuna jälleen käynnistyvä Kilometrikisa on työnantajille tehokas tapa edistää henkilöstön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Leikkimielinen kisa kannustaa vuosittain lähes 40 000 ihmistä
Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta
Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri
Pyöräetu ei ole katoamassa vaikka verokohtelu muuttuu. Monelle yritykselle vuosi 2026 onkin hyvä hetki pysähtyä hetkeksi ja kysyä: onko nykyinen
Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa. Tuorein Työsuojelupaneeli
”Pitkät työttömyysputket tulivat ehkä pahimpaan mahdolliseen aikaan. Työttömänä olevien henkilöiden kohdalla riskinä on osaamisen hapertuminen”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset
Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se
Näkemykset konkareiden arvostuksesta työelämässä jakautuvat voimakkaasti. Jopa 36 % eläkkeelle siirtyneestä ajattelee, että vanhemmat työntekijät nähdään jopa rasitteena työelämässä. Samalla
Sandwich-sukupolveen kuuluvat työntekijät tasapainottelevat arjessaan lastenhoidon ja ikääntyvien vanhempien tukemisen välillä. Suomessa ilmiö koskettaa erityisesti työikäisiä naisia, joilla hoivavastuut kasautuvat
HR viesti 3/2026
