Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sponsoroitu

Palkka-avoimuus tulee – onko organisaatiosi valmis?

Kuva: designed by jcomp - Freepik.com

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin myötä tulee määritellä analyyttiset ja läpinäkyvät työn vaativuuskriteerit organisaation palkkojen määräytymiselle. JopiArvio on luonut yhdessä asiakkaidensa kanssa vaativuuden arviointijärjestelmiä jo yli 30 vuotta. JopiArvion myJopi-sovellus kokoaa arvioinnin välineet yhteen paikkaan ja helpottaa kokonaisuuden hallintaa. Sovelluksen avulla niin organisaatio kuin esihenkilöt ja työntekijät pysyvät ajan tasalla niin tehtävien vaativuustasoista kuin tehtävänkuvistakin. 

Kesäkuu 2026 tuo tullessaan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin, joka velvoittaa työnantajia esittämään palkkaperusteet läpinäkyvästi ja arvioimaan tehtävien vaativuutta johdonmukaisesti.

”Direktiivin täytäntöönpanon myötä työn vaativuuden kriteerit ja palkkahaitarit on pystyttävä perustelemaan avoimesti työntekijöille. Muutos on merkittävä, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden luoda kestävämpi ja selkeämpi perusta palkitsemiselle”, sanoo toimitusjohtaja Gunilla Rantanen JopiArvio Oy:stä.

JopiArvio Oy:n toimitusjohtaja Gunilla Rantanen.

Jos palkkauksen perusteita ole vielä ehditty tarkastella, nyt on oikea hetki rakentaa omaan toimintaan sopiva malli. Kun organisaatiolla on käytössään toimivat välineet ja selkeät kriteerit, palkka-avoimuuden vaatimuksiin vastaaminen käy hallitusti ja suunnitelmallisesti.

Tähän tarpeeseen vastaa JopiArvion myJopi-järjestelmä, joka kokoaa yhteen tehtäväkuvauksiin, työn vaativuuden arviointiin ja esimerkiksi kehityskeskusteluihin liittyvät työkalut selkeäksi ja helposti ylläpidettäväksi kokonaisuudeksi.

”myJopin kehittäminen alkoi jo 1990 -luvulla, kun julkisen sektorin tarpeisiin tarvittiin tapa arvioida tehtävien vaativuutta. Palkka-avoimuutta on noudatettu julkisella sektorilla siitä lähtien ja nyt palkka-avoimuusdirektiivi tuo näitä käytäntöjä myös yksityiselle sektorille”, taustoittaa Rantanen.

Kuva: Pexels

Joustava ratkaisu vaihteleviin tarpeisiin

myJopi-järjestelmää on kehitetty käyttäjien arjen tarpeita silmällä pitäen. Modulaarisen rakenteensa ansiosta järjestelmä mukautuu erilaisten ja erikokoisten organisaatioiden tarpeisiin ja skaalautuu joustavasti niiden mukana.

Järjestelmä huolehtii, että organisaatiolla on käytössään sähköiset, ajan tasalla olevat tehtävänkuvaukset sekä sujuva tapa hallinnoida vaativuuden arviointia. Kaikki tiedot voidaan tuoda näkyviin koko organisaatiolle tai rajatuille käyttäjäryhmille tarpeen mukaan.

”myJopissa voidaan ylläpitää kaikkia organisaation lomakkeita, kuten kehityskeskustelu- ja osaamisen kartoituslomakkeita. Näin ne löytyvät helposti samasta paikasta ja tukevat yhtenäisiä toimintatapoja”, Rantanen kertoo.

Kuva: Pixabay

Kriteerit voidaan rakentaa yhteistyössä

JopiArvio tarjoaa myJopi-järjestelmän lisäksi palvelua, jossa kriteeristöt määritellään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelu keventää henkilöstöhallinnon työtaakkaa ja helpottaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten siirtymää kohti palkka-avoimuutta.

”Henkilöstöhallinnossa on usein kädet täynnä töitä, joten selkeän ja toimivan mallin rakentaminen oman henkilöstön voimin voi olla haastavaa. Toimimme asiakasorganisaation kumppanina tehtäväkuvausten, vaativuuden arvioinnin kriteerien ja palkkaperusteiden määrittelyssä”, kuvailee Rantanen.

Yhteistyössä rakennettu kriteeristö auttaa selittämään palkkaerot, tukee esihenkilöiden ja antaa työntekijöille ymmärrettävän näkymän siihen, miten palkkaus ja urakehitys muodostuvat.

Teksti: Meri Böhm

Uusimmat

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Työhyvinvoinnin suurin harha: vaikutuksia odotetaan liian nopeasti

Työhyvinvointia kehitetään monissa organisaatioissa aidolla halulla, mutta tuloksia odotetaan usein epärealistisen nopeasti. Uusi hanke käynnistetään, esihenkilöitä valmennetaan, henkilöstölle tarjotaan pilotteja ja vuoden kuluttua kysytään, näkyvätkö vaikutukset sairauspoissaoloissa, työhyvinvoinnissa ja KPI-mittareissa. Jos muutosta ei heti havaita, panostus saatetaan tulkita tehottomaksi tai toiminta korvata seuraavalla hankkeella.

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.