Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Vuonna 2026 haastavat geopolitiikka, kyber- ja tietoturvauhat, tekoäly – sekä henkilöstön kriittinen osaaminen

Johtava konsultti Tommi Leppänen toteaa, että henkilöstön kriittisen osaamisen varmentamiseen pitäisi suhtautua jatkuvana ja systemaattisena työnä. KUVA: MATTI RAJALA

Pätevä henkilöstö on tutkitusti yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuuteen etenkin turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Turvallisuuskriittisiin toimialoihin lukeutuvat esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuus, sosiaali- ja terveydenhuolto, ilmailuala sekä logistiikka.

Turvallisuusjohtamiseen erikoistuneen ohjelmistotalo Qreformin mukaan osaamisen hallinnan yleisimpiä haasteita näillä aloilla ovat yksittäisten työntekijöiden vaihteleva osaamistaso sekä osaamisen ajallinen muutos.

”Henkilöstön osaamisen hallinnassa on tärkeää muistaa, että perehdytyksessä kertaalleen varmennettu osaaminen ei riitä. Toimintaympäristö muuttuu nyt jatkuvasti, ja samaan aikaan ihmiset kehittyvät, oppivat uutta – ja inhimillisesti myös unohtavat. Yksi riskin paikka on se, että henkilöstön osaaminen on kunnossa paperilla, mutta käytännössä se on puutteellista tai vanhentunutta”, Qreformin johtava konsultti Tommi Leppänen toteaa.

Osaamisen varmentamiseen pitäisi Leppäsen mukaan suhtautua jatkuvana ja systemaattisena työnä. Vähimmillään pitäisi tunnistaa ja määritellä kriittinen osaaminen ja myös johtaa ja ylläpitää sitä järjestelmällisesti. Tässä suomalaiset organisaatiot onnistuvat hänen mukaansa vaihtelevalla tasolla.

”Osalla asiakasorganisaatioista on hyvinkin toimivat ja mietityt rakenteet osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, jolloin ne pystyvät myös reagoimaan nopeasti uusiin osaamisvaatimuksiin. Näitä on viime vuosina ilmaantunut paljon: teknologian ja automaation kehittyminen, tekoäly, geopoliittiset jännitteet sekä kyber- ja tietoturvauhat. Osassa organisaatioista osaamisen johtaminen on kuitenkin edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa”, Leppänen kertoo.

Pätevä henkilöstö osaa tunnistaa, analysoida ja estää riskejä – sekä tarvittaessa minimoida vaikutukset

Henkilöstön osaaminen vaatii Leppäsen mukaan systemaattista hallintaa, jotta työntekijät pystyvät täyttämään kriittisen roolinsa niin riskien tunnistamisessa, analysoinnissa, estämisessä kuin vaikutusten minimoinnissakin. Varmentamalla henkilöstön kriittinen osaaminen pystytään nostamaan henkilöstön toimintavalmiutta erilaisissa skenaarioissa.

”Riskienhallinnan tavoitteiden, toimintatapojen ja rakenteiden varmistaminen on aina organisaation johdon vastuulla, niin turvallisuuskriittisillä toimialoilla kuin kaikilla muillakin. Käytännön turvallisuus tehdään kuitenkin koko työyhteisön voimin arjen työssä. Siksi on varmistettava, että jokaisessa tiimissä ja työvuorossa on riittävästi ajantasaista osaamista”, Leppänen tiivistää.

Leppäsellä on aiempaa työkokemusta muun muassa energiateollisuuden pätevyyksien kehittämisen johtotehtävistä Suomessa ja ulkomailla. Hän pitää kriittisen osaamisen hallintaa keskeisenä tekijänä niin turvallisuudessa, liiketoiminnan jatkuvuudessa kuin työhyvinvoinnissakin.

”Poikkeamat ovat useimmiten seurausta monen epäonnisen tapahtuman summasta. Henkilöstöllä tulee olla riittävä osaaminen myös epätavanomaisiin tilanteisiin, joissa normaalit suojaustoimet syystä tai toisesta pettävät. Jos mahdollinen riski jää pätevän ja terävästi toimivan henkilöstön haaviin missä tahansa vaiheessa ennen toteutumistaan, vahinko vältetään”, Leppänen toteaa.

Lähde: Vetter Communications Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Opetus- ja sote-alalla koetaan työn imua

Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maaviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin.

Palvelumuotoilu – yhdessä tekemisen kulttuuri

Elämme ajassa, jossa kuluttamisen painopiste on siirtymässä entistä enemmän tavaroista palveluihin, mikä korostaa palveluiden, elämysten ja suunnittelun tuottamisen merkitystä. Palvelumuotoilu vastaa

Sisäilmaoireilu kuormittaa työpaikoilla

Laaja tietopaketti ratkaisuista julkaistu Homepakolaiset ry on laatinut esimiehille, työterveyshuolloille ja muille työelämätoimijoille suunnatun materiaalipaketin, jossa kuvataan oppain ja videoin sisäilmasta

Pikapalaveri pyörillä?

Smartblockin uusin malli Talktime. Toimistoissa halutaan nyt optimoida ihmisten kohtaamiset. Tähän markkinarakoon tähtää vuonna 2015 perustettu Smartblock Oy, jonka käyntikorttina on

Taukohierontaa WorkRelax-tuolissa

WorkRelax-hierontatuolit parantavat henkistä ja fyysistä hyvinvointia työpaikalla WorkRelax-hierontatuoliin voi istahtaa rentoutumaan hetkeksi työpäivän aikana. Säännöllinen käyttö ennaltaehkäisee selkävaivoja ja edistää työpäivän

Tilaihme on tehoihme?

Valtion työntekijät katsoivat monitilaympäristön parantaneen omaa tuottavuuttaan Monitilaympäristöllä on uskolliset ystävänsä ja puolestapuhujansa – mutta myös leppymättömät kriitikkonsa. Joidenkin mielestä “monitilaympäristö”

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen

Työympäristöjen tulevaisuus

Työn muutos puhuttaa kaikkialla maailmassa ja mietityttää yrityksiä. Mihin tässä ollaan menossa? Mitä seuraavaksi? Miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua? Siinä missä

Johda työympäristön kautta

Parhaimillaan työympäristöt sitouttavat henkilöstöä sekä helpottavat rekrytointeja Martelan työympäristösuunnittelujohtaja Arja-Liisa Kaasinen sanoo että hyvän ergonomian lisäksi virkeyteen ja stressinhallintaan vaikuttavat tilojen