Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Uusi työaikalaki tuli – mikä muuttui?

Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia mahdollisuuksia joustaviin työaikakäytäntöihin.

Krister Juselius JotBar Solutions Oy:stä toteaa, että monissa yrityksissä oli sovellettu uuden työaikalain eri osioita jo ennen tammikuun ensimmäistä päivää. Juseliuksen mukaan lakimuutokset eivät myöskään ole erityisen dramaattisia, mikä on selvästi helpottanut yritysten siirtymistä uuden työaikalain piiriin.

”Lakiin on nyt kirjattu selvät pelisäännöt työaikapankista, joustotyöstä ja liukuvasta työstä. Tämä mahdollistaa näistä asioista sopimisen suoraan työntekijäryhmien kanssa”, Juselius kertoo. ”Samalla läpinäkyvyys paranee ja prosessit nopeutuvat.”

Uuden lain kenties kiinnostavin linjaus koskee joustotyöaikaa. Joustotyöaika soveltuu ajasta ja paikasta riippumattomaan työhön, kuten asiantuntijatyöhön. Vähintään puolet työajasta tulee kuitenkin olla sellaista, jossa työn sijoittelu ja tekopaikka on työntekijän itsensä päätettävissä.

Joustotyöaika toimii siten, että työnantaja määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, joiden mukaan työntekijä saa sovittujen työpäivien puitteissa sijoittaa työaikansa parhaaksi katsomallaan tavalla ja valita työntekopaikan vapaasti.

”Jotta joustotyö ei päätyisi lisäämään työaikaa, vaan mahdollistamaan vapaamman sijoittelun, säännöllisen viikkotyöajan tulee olla enintään keskimäärin 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana”, huomauttaa Juselius.

Työaikapankki lakisääteiseksi

Toinen odotettu uudistus on työaikapankin tulo lakisääteiseksi. Vuoden alusta lähtien kaikilla työpaikoilla on ollut mahdollisuus ottaa työaikapankki käyttöön riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä.

”Työaikapankkiin voi säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuja, kuten ylityökorvauksia ja lomarahaa”, toteaa Juselius.

Myös ns. ”pomoportaan” työaikakuvioita on viilattu hiukan. Jatkossakin johtajat – ja johtamistehtäviin rinnastuvia tehtäviä hoitavat työntekijät – jäävät lain ulkopuolelle, mutta lisäedellytyksenä lakiin kirjataan ns. työaika-autonomian kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että työntekijän työaikaa ei määritellä ennalta, työajan käyttöä ei valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan.

kuva

Liukuma-aika neljään tuntiin

Lisäksi uusi laki nosti vuorokautisen liukuma-ajan kolmesta tunnista neljään tuntiin. Liukuma-ajan sijoittumisesta voidaan sopia niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on keskeytys – liukuma voi jatkossa näin olla esimerkiksi kello 20–22 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättymisestä lukien.

Työaikalain muutoksilla on pyritty varmistamaan joustavat työaikajärjestelyt erilaisten työnantajayritysten tarpeisiin sekä helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Krister Juselius pitää lakia peruspiirteissään varsin ryhdikkäänä suorituksena ja liikkeenä oikeaan suuntaan. Erityisen radikaaliksi sitä ei voi kuvailla, koska laki ei sisällä muutoksia esimerkiksi paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin.

”Yleissitovaa työehtosopimusta noudattava työnantaja ei saa jatkossakaan tehdä paikallisia sopimuksia muutoin kuin säännöllisen työajan järjestelyiden osalta. Niin sanotut järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot säilyvät laissa edelleen”, Juselius kertaa.

Tilanteen tasalla

JotBar aloitti lakimuutokseen varautumisen jo aikaa sitten ja niinpä JotBarin työajanseurantaohjelmistossa on jo pitkään ollut täydet valmiudet soveltaa uutta työaikalakia.

”Siellä on mukana aika paljon ennestään tuttua juttua, sillä iso osa näistä asioista on aikaisemmin sovittu työehtosopimuksissa.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Uusia työaikamuotoja työaikalain piiriin

Työaikalain uudistumisen myötä työaikaa on seurattava sekä etätyössä että uudessa joustotyössä Vuoden alusta voimaan astunut uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoiden ja työelämän

Projektityöntekijät asunnottomiksi?

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ohjeistus, joka uhkaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta on noussut laajasti otsikoihin. Aiheen ympäriltä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan

Päivitä työajanseuranta!

HR voi hyötyä nykyistä paljon enemmän fiksuista järjestelmistä, jotka modernisoivat ja automatisoivat työajanseurannan. Jotta työntekijän suoritusta ylipäätään voidaan arvioida – ja

Suorahaku toimii strategisena työkaluna

Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari Yhä useammin suorahakua voidaan käyttää

Työn intensiivisyys stressaa työntekijöitä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen

Palkka-avoimuus tulee – onko organisaatiosi valmis?

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin myötä tulee määritellä analyyttiset ja läpinäkyvät työn vaativuuskriteerit organisaation palkkojen määräytymiselle. JopiArvio on luonut yhdessä asiakkaidensa kanssa vaativuuden arviointijärjestelmiä

Kannattaako TyEL kilpailuttaa?

TyEL-vakuutusmaksu on yritykselle pakollinen menoerä, jos yrityksellä on vähintään yksi työntekijä. Nykyisin TyEL:n kuukausittaiset kustannukset määräytyvät työeläkevakuutusyhtiöittäin asiakasryhmäkohtaisesti. PubliCo testasi ilona.worksin