Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia mahdollisuuksia joustaviin työaikakäytäntöihin.
Krister Juselius JotBar Solutions Oy:stä toteaa, että monissa yrityksissä oli sovellettu uuden työaikalain eri osioita jo ennen tammikuun ensimmäistä päivää. Juseliuksen mukaan lakimuutokset eivät myöskään ole erityisen dramaattisia, mikä on selvästi helpottanut yritysten siirtymistä uuden työaikalain piiriin.
”Lakiin on nyt kirjattu selvät pelisäännöt työaikapankista, joustotyöstä ja liukuvasta työstä. Tämä mahdollistaa näistä asioista sopimisen suoraan työntekijäryhmien kanssa”, Juselius kertoo. ”Samalla läpinäkyvyys paranee ja prosessit nopeutuvat.”
Uuden lain kenties kiinnostavin linjaus koskee joustotyöaikaa. Joustotyöaika soveltuu ajasta ja paikasta riippumattomaan työhön, kuten asiantuntijatyöhön. Vähintään puolet työajasta tulee kuitenkin olla sellaista, jossa työn sijoittelu ja tekopaikka on työntekijän itsensä päätettävissä.
Joustotyöaika toimii siten, että työnantaja määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, joiden mukaan työntekijä saa sovittujen työpäivien puitteissa sijoittaa työaikansa parhaaksi katsomallaan tavalla ja valita työntekopaikan vapaasti.
”Jotta joustotyö ei päätyisi lisäämään työaikaa, vaan mahdollistamaan vapaamman sijoittelun, säännöllisen viikkotyöajan tulee olla enintään keskimäärin 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana”, huomauttaa Juselius.
Työaikapankki lakisääteiseksi
Toinen odotettu uudistus on työaikapankin tulo lakisääteiseksi. Vuoden alusta lähtien kaikilla työpaikoilla on ollut mahdollisuus ottaa työaikapankki käyttöön riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä.
”Työaikapankkiin voi säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuja, kuten ylityökorvauksia ja lomarahaa”, toteaa Juselius.
Myös ns. ”pomoportaan” työaikakuvioita on viilattu hiukan. Jatkossakin johtajat – ja johtamistehtäviin rinnastuvia tehtäviä hoitavat työntekijät – jäävät lain ulkopuolelle, mutta lisäedellytyksenä lakiin kirjataan ns. työaika-autonomian kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että työntekijän työaikaa ei määritellä ennalta, työajan käyttöä ei valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan.
Liukuma-aika neljään tuntiin
Lisäksi uusi laki nosti vuorokautisen liukuma-ajan kolmesta tunnista neljään tuntiin. Liukuma-ajan sijoittumisesta voidaan sopia niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on keskeytys – liukuma voi jatkossa näin olla esimerkiksi kello 20–22 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättymisestä lukien.
Työaikalain muutoksilla on pyritty varmistamaan joustavat työaikajärjestelyt erilaisten työnantajayritysten tarpeisiin sekä helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Krister Juselius pitää lakia peruspiirteissään varsin ryhdikkäänä suorituksena ja liikkeenä oikeaan suuntaan. Erityisen radikaaliksi sitä ei voi kuvailla, koska laki ei sisällä muutoksia esimerkiksi paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin.
”Yleissitovaa työehtosopimusta noudattava työnantaja ei saa jatkossakaan tehdä paikallisia sopimuksia muutoin kuin säännöllisen työajan järjestelyiden osalta. Niin sanotut järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot säilyvät laissa edelleen”, Juselius kertaa.
Tilanteen tasalla
JotBar aloitti lakimuutokseen varautumisen jo aikaa sitten ja niinpä JotBarin työajanseurantaohjelmistossa on jo pitkään ollut täydet valmiudet soveltaa uutta työaikalakia.
”Siellä on mukana aika paljon ennestään tuttua juttua, sillä iso osa näistä asioista on aikaisemmin sovittu työehtosopimuksissa.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
