Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Uusi tapa edistää mielenterveyttä työelämässä

Työn imu sekä arvostava ja kannustava työilmapiiri ovat tavoittelemisen arvoisia asioita jokaisella työpaikalla. Organisaatioille ne tarkoittavat parempia työsuorituksia ja parempaa tuottavuutta. Työntekijöille ne merkitsevät vahvempaa mielenterveyttä ja parempaa elämänlaatua.

Hyvän mielen työpaikka -merkki® kannustaa organisaatioita edistämään mielenterveyttä. Se on työväline, joka tarjoaa tietoa ja suosituksia työyhteisöjen mielen hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin ja rakenteiden kehittämiseen. Samalla se on myös tunnustus mielenterveyden edistämiseen sitoutuneille organisaatioille.

Jokaisella työpaikalla voidaan edistää mielenterveyttä. Mielenterveys on niin tärkeä osa työkykyä ja terveyttä, ettei sitä voida organisaatioissa ohittaa. Myönteisiä muutoksia voi saada aikaan jo pienillä arkisilla asioilla.

”Työpaikoille, joissa voidaan hyvin, on ominaista keskinäinen arvostus, luottamus ja toisista välittäminen. Niissä tunnetaan yhteenkuuluvuutta, psykologista turvallisuutta ja johtaminen on oikeudenmukaista ja tasapuolista. Tällaiset työpaikat tekevät hyvää tulosta ja houkuttelevat puoleensa parhaita osaajia. Lisäksi ne selviytyvät paremmin muutostilanteissa”, sanoo erityisasiantuntija, psykologi Sari Nuikki MIELI ry:stä.

Hyvän mielen työpaikka -merkki

Viime syksynä lanseerattu Hyvän mielen työpaikka -merkki® on otettu innostuneesti vastaan. Yli 30 organisaatiota on jo hakenut merkkiä ja uusia hakemuksia saapuu tasaisesti. Tunnuksen ovat saaneet VTT, Accenture, Alko, A-Lehdet, Futurice, Valio, Wörks ja moni muu. Mukana on myös pienempiä yrityksiä ja yhdistyksiä sekä ensimmäisenä kuntana Kempele.

”Hyvän mielen työpaikka -merkki® on erinomainen väline kaikille työpaikoille. Merkin sivustolle on koottu tietoa ja vinkkejä mieliystävällisemmän työpaikan rakentamiseen ja merkki tarjoaa käytännöllisen kehyksen kehittämistyön tueksi”, kertoo suunnittelija Sirpa Väänänen MIELI ry:stä.

”Hyvän mielen työpaikka -merkki® soveltuu kaikille organisaatioille riippumatta siitä, missä vaiheessa mielenterveyden edistämistyössä ollaan menossa. Tunnustus on myös mainio tapa osoittaa, että organisaatiossa on sitouduttu huolehtimaan henkilöstön hyvinvoinnista ”, Väänänen jatkaa.

Merkin myöntää MIELI ry hakemusten perusteella. Tunnuksen saamisen edellytyksenä on suunnitelma toimenpiteistä, joilla kehitetään työpaikan mielenterveyden johtamista, mielenterveyttä edistäviä arkikäytäntöjä sekä tapoja tukea työntekijöiden mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa. Merkki myönnetään vuodeksi kerrallaan ja se on maksuton.

Kuva

Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla kannattaa

Mielenterveyden voimavarojen vahvistamisella vaikutetaan myönteisesti organisaatioiden menestykseen.

”Hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneempia ja saavat enemmän aikaan. Mielenterveyden edistäminen on taloudellisestikin järkevää, sillä mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia ja tuottavuuden menetyksiä. Työntekijöiden psyykkinen hyvinvointi on organisaatiolle kilpailuetu”, muistuttaa Sari Nuikki.

”Jokaisella työpaikalla on mielijalanjälki. Se kevenee tai kasvaa sen mukaan, miten työntekijät voivat. Mielijalanjälkeä keventämällä rakennamme kestävämpää työelämää ja parempaa tulevaisuutta kaikille”, summaa Nuikki.

Lisätietoja Hyvän mielen työpaikka -merkistä: hyvanmielentyopaikka.fi/

Suomen Mielenterveysseura


Suomen Mielenterveysseura

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin ”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta?

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö

Älysormus työuupumuksen ennaltaehkäisyyn

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn. Hermoston jatkuva ylivireys aiheuttaa työuupumuksen Tietotulva, keskeytykset, tiukat määräajat ja muut tietotyön rasitteet saavat hermoston

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.