Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työuupumukselle altistavat kiire ja aikapaine – Ei työsuhteen määräaikasuus tai vuokratyö

Työsuhteen laatu ei ole ensisijaisesti työntekijän uupumista aiheuttava tekijä. Työsopimuksen määräaikaisuutta, toistaiseksi voimassaoloa tai vuokratyösuhdetta enemmän työuupumukseen vaikuttavat työn vaatimukset, kuten kiire, ja työn imuun voimavarat, kuten työn tulosten näkeminen, työyhteisön sosiaalinen ilmapiiri ja esimiehen tuki. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja KU Leuvenin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko erilaisissa työsuhteissa olevien kokemukset työn vaatimuksista ja voimavaroista. Tutkimuksen aineistona käytettiin 28 000 Euroopan työolotutkimukseen vastannutta 30 Euroopan maasta vuonna 2015.

Tulokset osoittivat, että suurin vaikutus työn imuun vakinaisilla, määräaikaisilla ja vuokratyössä toimiville oli työn tulosten näkemisellä, työyhteisön sosiaalisella ilmapiirillä ja esimiehen tuella. Työsuhteen laadusta riippumatta työuupumuksen merkittävin riskitekijä oli yhteinen: kiire ja aikapaine.

Tutkimus osoittaa, että tärkeimmät työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat samanlaisia työsuhteen laadusta riippumatta.

”Työpaikoilla kannattaisi keskittyä siihen, että kaikilla työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet nähdä kättensä jäljet, kokea työnsä merkityksellisenä ja saada palautetta tekemästään työstä. Toki liiallisen työkuorman ehkäisy on myös ensiarvoisen tärkeää”, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta painottaa.

Vuokratyösuhteessa olevat hyötyisivät eniten esimiehen tuesta ja työn kontrolloitavuudesta

Vuokratyösuhteessa olevat työntekijät raportoivat enemmän työn vaatimuksia ja vähemmän työn voimavaroja kuin muut työntekijäryhmät.

”He kokevat eniten epävarmuutta työn jatkumisesta ja samalla kontrollin tunne omasta työstä on vähäisintä. Tulosten perusteella vielä muitakin ryhmiä enemmän vuokratyösuhteissa olevien työhyvinvoinnin näkökulmasta olisi hyödyllistä taata heille erityisen hyvä esimiehen tuki ja mahdollisuus vaikuttaa työhönsä”, Hakanen kertoo.

”Mielenkiintoista on, että toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oleville epävarmuus työn jatkumisesta on vähäisintä, mutta samalla se näyttää olevan haitallisinta. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että heillä työsuhteen varaan laskettu enemmän kuin muun tyyppisissä työsuhteissa olevilla”, Hakanen kuvaa.

Lisätietoja: www.ttl.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä