Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työkyvyyn tukeminen on yhteistyötä

Työkyvyn ylläpitäminen on jatkumo erilaisista ennaltaehkäisevistä ja kuntoutuksellisista palveluista. Mitä enemmän työkyvyn haasteita ja poissaoloja henkilöllä on, sitä vahvemmin myös Kela tukee työkyvyn palautumista. Muun muassa kuntoremontit ja tyhy-päivät ovat perinteistä työnantajan maksamaa ennaltaehkäisyä isommille ongelmille. Kun työntekijällä taas on jo esimerkiksi sairauteen liittyviä haasteita työssä selviytymiseen, Kela tarjoaa moniammatillista kuntoutusta niin kurssi- kuin yksilömuotoisena.

Hyvään kokonaisuuteen päästään kumppanuudella, jossa parhaimmillaan ovat yhtenä rintamana työnantaja, työterveyshuolto ja vahvan osaamisen moniammatillinen kuntoutuskeskus. ”Kun palveluvalikoima on laaja, voidaan työnantajaa auttaa kokonaisvaltaisesti eri tavoin työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä”, toteaa Kuntoutuskeskus Kankaanpään asiakkuuspäällikkö Esko Isohannu. ”Työterveyshuollot ovat tärkeässä roolissa seulomassa kuntoutuksen tarvitsijoita ja lähettämässä kuntoutuspalveluiden piiriin.”

Monille tutut Aslak- ja TYK-kuntoutukset ovat historiaa, ja nämä ovat korvaantuneet työkykyä ylläpitävällä KIILA-kun- toutuksella. Myös KIILA-kuntoutuksessa yhteistyö työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja kuntoutuspaikan välillä on tii- viimpää kuin aiemmissa muodoissa. Entiseen tapaan työnantaja voi hakea työpaikkakohtaista KIILA-kuntoutusta, ja tähän henkilöt valikoituvat työterveyshuollon kanssa yhteistyössä.

Lisätietoja: http://www.kuntke.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Osaamisen kehittäminen on yhteinen matka

Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut keskeiseksi

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 2025

Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä altisteita.

Työhyvinvoinnin uudet ulottuvuudet

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.