Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Pääkirjoitus: Työhyvinvoinnin tila: kenen vastuulla ja missä kunnossa?

 

Työhyvinvoinnista on viime vuosina puhuttu enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin – ja syystä. Pandemian jälkimainingeissa, työelämän murroksessa ja osaajapulan kiristämässä ilmapiirissä jaksaminen on noussut aivan keskiöön. Mutta miten työhyvinvoinnin kanssa oikeasti menee juuri nyt?

Tilanne on kaksijakoinen. Monessa organisaatiossa työhyvinvointiin panostetaan enemmän ja systemaattisemmin kuin ennen. Henkilöstöstrategiat, esimieskoulutukset ja kehitysohjelmat painottavat palautumista, mielenterveyttä ja työn mielekkyyttä. Hyvinvointietuja ja joustomahdollisuuksia tarjotaan, ja kulttuurista pyritään rakentamaan avoin ja tukeva. Tämä on hyvä suunta.

Samalla kentältä kuuluu myös toisenlaisia ääniä. Kasvavat sairauspoissaolot – erityisesti mielenterveyssyistä – kertovat, ettei työelämä ole vielä kunnossa. Työntekijät kokevat kuormitusta, epävarmuutta ja tunnetta siitä, että oman jaksamisen rajat joutuu määrittelemään ja puolustamaan yksin. Vaikka työhyvinvointi tunnistetaan tärkeäksi, käytännön tuki ei aina kohtaa arkea. Esihenkilötkin ovat usein paineessa, eivätkä resurssit aina riitä ennaltaehkäisyyn tai yksilölliseen huomiointiin.

Voidaankin kysyä: onko työhyvinvoinnista tullut henkilökohtainen projekti, jonka onnistumisesta vastaa lopulta yksin työntekijä itse?

HR-ammattilaisille ja henkilöstöjohdolle tämä on kriittinen kysymys. Aidosti toimiva työhyvinvointi ei voi olla yksilön harteilla, vaan sen on oltava osa rakenteita, johtamista ja arjen käytäntöjä. Hyvinvoiva työyhteisö ei synny satunnaisista virkistyspäivistä, vaan jatkuvasta vuoropuhelusta, johdon sitoutumisesta ja arjen työn organisoinnista.

Nyt on aika siirtyä puheista käytäntöön. Työhyvinvointi ei ole enää vain kilpailuetu – se on elinehto.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Parempi työpäivä toimistossa alkaa kalusteista

Työympäristön toimivuudella on suora vaikutus työntekijän viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Panostamalla laadukkaisiin toimistokalusteisiin pienennät sairaspoissaolojen riskiä ja luot ympäristön, jossa on hyvä