Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva, mutta sen kohdistumista ja vaikutuksia seurataan vähän. Liikkeelle kannustaminen ei tarkoita pelkkiä rahallisia panostuksia, vaan liikkumisen kulttuuri syntyy yhteisestä sopimuksesta ja työnteon tavoista.
Marjo on pääkaupunkiseudulla IT-alan yrityksessä työskentelevä nelikymppinen entinen sohvaperuna. Entinen, sillä uuden työpaikan myötä Marjo sai kokea, kuinka suuri vaikutus työyhteisön kulttuurilla on liikunnallisen elämäntavan juurruttamisessa.
”Olen jäänyt koukkuun työmatkapyöräilyyn. Se on hetki omaa aikaa, kun lapset on saatu päiväkotiin ja kouluun. Helpoksi sen tekee se, että työpaikalla pyörän saa suojaan turvalliseen paikkaan ja on hyvät suihkutilat. Lisäksi työpaikalla on opastettu pyörän huoltamiseen, niin kulkupeli myös toimii”, Marjo kertoo.
Marjon työpaikalla liikkuminen on tärkeä osa työntekoa. Viikkopalavereissa joka toinen kohta käsitellään istuen, joka toinen seisten. Lounaalle lähtiessä käytetään portaita hissin sijaan, ja yhdessä käydään kokeilemassa erilaisia lajeja.
”Olemme tiimipalavereissa keskustelleet siitä, millaisilla tavoilla voimme tuoda liikettä esimerkiksi työpisteellä olemiseen tai palavereihin.”
”Liikkeen lisääminen työpaikoilla syntyykin yhteisestä sopimuksesta”, muistuttaa liikunnallisen elämäntavan erityisasiantuntija Matleena Livson Suomen Olympiakomiteasta. ”Liikettä lisätään arkeen yksinkertaisilla, pienillä valinnoilla, jotka eivät maksa mitään, mutta joilla on iso vaikutus hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.”
Ei pelkkä henkilöstöetu
Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva. Henkilöstöliikuntabarometrin 2017 mukaan suurin osa työpaikoista tukee henkilöstön liikkumista jollakin tavalla. Se on merkittävää, sillä työelämä koskettaa noin 2,5 miljoonaa työikäistä, joista iso osa liikkuu liian vähän ja istuu liian paljon. Tuoreen liikuntatutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista aikuisista ei harrastanut minkäänlaista liikuntaa vuonna 2018.
”Suomi ja työpaikat tarvitsevat lisää liikettä! Tutkittu tosiasian on, että sekä kroppa että päänuppi hyötyvät liikkeestä, niin terveyden kuin työnteon näkökulmasta”, Livson muistuttaa.
Tutkimusten mukaan jokainen työhyvinvointiin panostettu euro tulee takaisin moninkertaisena. Hyvin hoidettu henkilöstöliikunta voi maksaa itsensä takaisin myös yhteisöllisyyden ja työnantajamielikuvan kohentumisen kautta.
”Työnantajilla onkin merkittävä mahdollisuus vaikuttaa siihen, että liikkumisesta tulee osa jokaisen työyhteisön arkea – matkalla töihin, työpäivän aikana ja vapaa-aikana. Silloin liikunta ei ole vain yksi henkilöstöetu muiden joukossa, vaan osa tavoitteellista työhyvinvoinnin johtamista, joka kohdentuu ja vaikuttaa halutulla tavalla.”
Vaikutuksia seurataan heikosti
Jotta työyhteisöliikunnan toteutus onnistuisi, tarvitaan suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja pitkäjänteistä toimintaa osana yrityksen työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Livson muistuttaa, että yhteistyön avulla myös vähän liikkuvia työntekijöitä voidaan kannustaa liikkumaan.
”Tarvitaan hyvin koordinoitua yhteistyötä yrityksen johdon, työterveyshuollon, liikuntapalveluiden tuottajien ja työsuojelun välillä.”
Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan panostukset työntekijöiden liikkumiseen ovat vuositasolla noin 400 miljoonaa euroa. Päätökset resursseista ja investoinneista tekee useimmiten ylin johto. Yllättävää on, että lähes 40 % barometriin haastatelluista johtajista kertoo, ettei investointien kohdistuvuuden ja vaikutuksen seurantaan ole minkäänlaisia käytäntöjä.
”Suunnitelmallisuuden ja seurannan avulla henkilöstöliikuntainvestoinnille saisi kuitenkin enemmän vastinetta.”
Livson kuitenkin muistuttaa, että liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen ei tarkoita yksinomaan taloudellista tukea. Myös huomion kiinnittäminen olosuhteisiin, kuten suihkutiloihin ja pyörien säilytyspaikkoihin, istumisen vähentämistä edistäviin työtiloihin ja työpaikan yhteisiin työskentelytapoihin tuovat tuloksia.
Jokaiselle oma mielekäs tapa liikkua
Kun liikkeen lisäämisestä tulee koko työyhteisön asia, liikunta ei unohdu tai sen tuominen keskelle työpäivää ei nolota ketään. Esimerkkiä voi ottaa Marjon työpaikasta, jossa taukojumppaa tehdään yhdessä vuorotellen vetäen.
”Se on helppoa, kun voi laittaa päälle vaikka valmiin videopätkän taukoliikuntasovelluksesta. Kenenkään ei tarvitse yksin muistaa tai kehdata, koska työkaverit pyytävät mukaan.
Työyhteisön toimintatavoilla on todennäköisesti hyvin suuri merkitys myös vähemmän liikkuvien mukaan houkuttelussa. Joka neljäs työntekijä kertoo innostuvansa tai aktivoituvansa työkaverien vaikutuksesta, yhtä moni työpaikkojen liikuntaporukoiden ja -kerhojen ansiosta. Livson muistuttaa, että mukaan pyytämisellä on suuri voima.
”Jos osallistutaan porukalla vaikkapa lajikokeiluun tai treenataan yhdessä johonkin hauskaan urheilutapahtumaan, jokainen saa lisää mahdollisuuksia löytää juuri itselleen sopivan ja mielekkään tavan liikkua.”
Teksti: Suomen Olympiakomitea
Kuva: Milla Vahtila
Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun
Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa.
Lue lisää: suomenaktiivisintyöpaikka.fi
