Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.
Eezy Flown toteuttama kyselytutkimus paljastaa, että 34 %
vastaajista kokee johtoryhmänsä toiminnan puuttuvan rohkeutta
ja uudistushalua. Tämä heijastuu erityisesti niihin johtoryhmiin,
joissa tiimityöskentelyn luottamuspohja on heikko.
Strategiajohtaja Kalle Ruuskanen korostaa, että onnistuminen
ja rohkeus syntyvät vahvan tiimityöskentelyn kautta. ”Johtoryhmien
tulisi kalibroida lentokorkeus korkeammalle ja varmistaa,
että tiimityöskentelyssä pelataan samaan maaliin.
Ilman luottamusta johtoryhmät siiloutuvat, ja yhteistyön takkuaminen
heikentää yrityksen tuottavuutta”, Ruuskanen painottaa.
Toinen tutkimuksen esiin nostama teema on valmentavan
johtamisen puute. Tutkimuksen mukaan puolet heikosti suoriutuvien
johtoryhmien jäsenistä kokee, etteivät he saa riittävästi
tukea ja sparrausta kollegoiltaan. Johanna Lehmus, Eezyn tutkimus- ja tietojohtaja, korostaa valmentajuuden merkitystä
erityisesti muutosjohtamisen haasteiden keskellä.
”Organisaatiokulttuuri
on noussut
johtoryhmien keskeiseksi
kehittämiskohteeksi.
Ylimmän johdon stressitaso on kuitenkin laskenut viime
vuosina, ja he antoivat omalle hyvinvoinnilleen keskimäärin
arvosanan 8,1. Tämä osoittaa, että johto on onnistunut tasapainottamaan
työkuormansa paremmin kuin aiemmin, vaikka
toimintaympäristön jatkuva muutos tuo omat haasteensa. Seuraavan
12 kuukauden aikana johtoryhmien agendalla korostuvatkin
teemat kuten kannattavuus, kasvu, strategia ja organisaatiokulttuuri.
Organisaatiokulttuuri on noussut johtoryhmien keskeiseksi
kehittämiskohteeksi, sillä lähes 29 % vastaajista mainitsi
sen yhdeksi tärkeimmistä kehitysalueista. Asiakaskokemuksen
ja kulttuurin merkitys korostui erityisesti niissä johtoryhmissä,
jotka saivat korkeat arvosanat toiminnastaan.
Teksti: Petri Charpentier
Kuva: Pexels
