Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Suomalaiset haluavat takaisin toimistolle, mutta vain jos työympäristö toimii

Suomalaiset toimistotyöntekijät eivät ole hylkäämässä toimistoa, mutta he odottavat siltä aiempaa enemmän. Uusi tutkimus osoittaa, että toimistolle halutaan tulla silloin, kun työympäristö aidosti tukee keskittymistä, yhteistyötä ja hyvinvointia.
Kuva: Pexels

Castellumin Tulevaisuuden työelämä 2026 -tutkimuksen mukaan toimiston vetovoima ei enää ratkea läsnäolopolitiikalla vaan tilojen laadulla. Viesti työnantajille ja kiinteistöalan toimijoille on selvä: pelkkä toimisto ei riitä, jos se ei vastaa työn tekemisen todellisiin tarpeisiin.

Toimiston käyttö ei ratkea pakolla vaan laadulla

Tutkimuksen yksi vahvimmista havainnoista on, että työympäristön laatu vaikuttaa suoraan haluun työskennellä toimistolla. Mitä tyytyväisempi työntekijä on toimistoonsa, sitä enemmän hän haluaa olla siellä läsnä.

Havainto on ajankohtainen aikana, jolloin monessa organisaatiossa etsitään toimivaa tasapainoa etä- ja lähityön välillä. Tutkimus viittaa siihen, että toimistolle palaamista ei ratkaista määräyksillä vaan rakentamalla ympäristöjä, joissa työnteko sujuu paremmin kuin muualla.

Hiljaiset tilat nousivat selväksi puutteeksi

Vaikka tyytyväisyys nykyisiin toimistoihin on kasvanut, tutkimus paljastaa myös selkeitä puutteita. Erityisesti hiljaisille, keskittymistä tukeville tiloille on aiempaa suurempi tarve.

Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista liittyy perinteisiin työtiloihin: 62 prosenttia suomalaisista toimistotyöntekijöistä haluaisi oman tai jaetun työhuoneen. Tulos kertoo, että avoimuuden rinnalla arvostetaan yhä enemmän myös rauhaa, yksityisyyttä ja mahdollisuutta keskittyä.

Kuva: Castellum

Työympäristö vaikuttaa nyt myös hyvinvointiin

Toimiston rooli ei rajoitu enää pelkkään työn tekemiseen, vaan se liittyy yhä vahvemmin työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä tekee työympäristöstä myös strategisen johtamisen kysymyksen.

Tutkimuksen perusteella työntekijät odottavat työympäristöltä yhä enemmän arkea helpottavia ja palautumista tukevia ratkaisuja. Toimiva toimisto voi tukea paitsi tehokkuutta myös jaksamista.

Työympäristöstä on tullut kilpailuvaltti rekrytoinnissa

Työympäristön merkitys näkyy myös työnantajakuvassa ja kilpailussa osaajista. Lähes kahdeksan kymmenestä vastaajasta pitää työympäristöä tärkeänä tekijänä uutta työpaikkaa valittaessa.

Tulokset viittaavat siihen, että toimitilaratkaisut eivät ole enää vain käytännön tukitoiminto, vaan osa yrityksen veto- ja pitovoimaa. Erityisesti sijainti, saavutettavuus ja työn sujuvuutta tukevat tilaratkaisut voivat vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten houkuttelevana työnantaja nähdään.

Tutkimuksesta

Castellumin Tulevaisuuden työelämä 2026 -tutkimus perustuu Aura Insightin toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi 3 999 toimistotyöntekijää Pohjoismaissa. Suomesta vastaajia oli 1 024.

Lähde: Castellum

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Hybridityö muuttaa julkisen sektorin toimitilaratkaisuja

Valtion päivitetyssä toimitilastrategiassa tilankäyttöä tehostetaan huomattavasti. Ratkaisuna on mm. eri virastojen, KELAn ja kuntien käyntiasiointipalvelujen yhdistäminen yhteisiin palvelupisteisiin. Toimitilaratkaisuilla tuetaan yleistyviä

Kenen vastuulla on kehittää toimintaa?

Ihmiset kuormittuvat työelämässä ja puhutaan uupumuksesta. Neuvoja myönteisyydestä ja peloista tulee esille useissa työyhteisöissä, mutta kenen vastuulla on kehittää toimintaa siten,

Ainutlaatuiset puitteet kokouksille

Olympiastadionilla järjestetyissä tilaisuuksissa on fiilistä Olympiastadion on Suomen suurin tapahtuma-areena, joka tapahtumien ohella elää ja hengittää päivittäin muita toimintoja. Stadion tarjoaa

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.