Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Suomalainen henkilöstöjohtaja käyttää tekoälyä väärään ongelmaan

Suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, kun eurooppalaiset rakentavat jo huomisen työelämää.
SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila. Kuva: Ninni Mähönen

Suomalaisilla työmarkkinoilla on kaksi samanaikaista ongelmaa: työnantaja ei tiedä, mitä osaamista yritys tarvitsee ja työntekijä ei tiedä, mitä mahdollisuuksia talon sisällä on. Tulokset käyvät ilmi SD Worxin tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi lähes 6 000 HR-johtajaa kuudestatoista Euroopan maasta.

Suomalaiset henkilöstöjohtajat haluaisivat hyödyntää tekoälyä ennen kaikkea palkanlaskennan automatisointiin. Tätä mieltä on useampi kuin joka kolmas suomalainen työnantaja (37 %), kun taas eurooppalaisista samaa ajattelee reilu neljännes (27 %).

Muualla Euroopassa tekoälyä aiotaan käyttää laajemmin. Reilu neljännes eurooppalaisista työnantajista (26 %) varautuu jo henkilöstösuunnittelussaan siihen, miten automaatio ja tekoäly muuttavat työelämää. Suomalaisista näin tekee vain runsas kymmenesosa (12 %).

”Muualla Euroopassa mietitään jo sitä miten työ muuttuu, mutta Suomessa vielä varmistetaan, että palkat maksetaan ajoissa. Ero ei ole siis pieni”, SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila huomauttaa.

Kun työnantaja käyttää tekoälyä pelkästään hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, katsotaan Uotilan mukaan menneisyyteen sen sijaan, että valmistauduttaisiin huolella tulevaan. 

”Eurooppalaiset kilpailijat rakentavat jo kuvaa siitä, millaista osaamista tarvitaan viiden vuoden päästä. Suomalaiset yritykset vielä vastaavat kysymykseen, joka ratkeaa automaatiolla joka tapauksessa.”

Henkilöstöjohtaja ei tiedä, mitä osaamista tarvitaan – työntekijä ei tiedä, mitä töitä on tarjolla

Miltei neljä kymmenestä työnantajasta sekä Suomessa että Euroopassa (39 %) ei tiedä, millaista osaamista organisaatio tarvitsee 2–3 vuoden päästä. Samaan aikaan yli puolet suomalaisista palkansaajista (56 %) kokee, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä tarpeeksi.

Avoimista sisäisistä tehtävistä ei myöskään riittävästi viestitä. Kaksi kolmesta suomalaisesta (68 %) sanoo, ettei omassa organisaatiossa ole helppoa tutustua sisäisiin tehtäviin tai projekteihin. Euroopassa tilanne on lähes yhtä huono (66 %). Vain reilu kolmannes suomalaisista (34 %) uskoo, että saman työnantajan palveluksessa voisi kasvaa tai vaihtaa tehtävää. Euroopassa useampi kuin neljä kymmenestä (41 %) pitää näitä mahdollisuuksia todellisina.

Uotilan mukaan tulokset osoittavat, että suomalaisilla työmarkkinoilla on tältä osin valuvikaa: työnantaja ei tiedä mitä osaamista se tarvitsee, ja työntekijä ei tiedä mitä mahdollisuuksia talon sisällä on. 

“Samaan aikaan, kun työnantajilla on liian hämärä kuva tulevaisuuden osaamistarpeista, enemmistö työntekijöistä kokee, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä kunnolla. Ja koska asiasta ei viestitä riittävästi, ihmiset lähtevät, vaikka oikea tehtävä olisi ollut tarjolla saman katon alla. Suomessa rekrytoidaan ulkoa sellaista osaamista, mitä olisi voinut löytyä sisältä. Tämä on kallista, hidasta ja monelta osin vältettävissä.”

Suomalainen katsoo taaksepäin – kilpailijat rakentavat jo huomisen organisaatiota

Vain noin joka neljäs suomalainen työnantaja (27 %) suunnittelee tulevaisuuden osaamistarpeitaan etukäteen. Euroopassa tilanne on hieman parempi: strategista henkilöstösuunnittelua tekee noin joka kolmas työnantaja (29 %). Loput elävät päivä kerrallaan.

Myös suomalaisten ja eurooppalaisten HR-johtajien käsitykset kehitystarpeista eroavat. Eurooppalaisista HR-päättäjistä kolmannes (32 %) haluaa kehittää data- ja analytiikkaosaamistaan, kun taas suomalaisista näin ajattelee vain runsas kymmenesosa (14 %). 

Uotilan mukaan suomalaiset HR-johtajat ja heidän eurooppalaiset kollegansa elävät usein eri todellisuuksissa. 

“Eurooppalaiset HR-johtajat haluavat kehittää kykyään lukea henkilöstödataa ja tehdä sen pohjalta päätöksiä toisin kuin monikaan suomalainen. Samaan aikaan kolme neljästä suomalaisesta työnantajasta ei suunnittele osaamistarpeitaan edes kolmen vuoden päähän. Nämä kaksi lukua kertovat saman tarinan: suomalaisissa organisaatioissa henkilöstödata ei vielä ohjaa riittävästi päätöksentekoa.”

Lähde: SD Worx

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Arvojohtajuuden arvostus

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö

Nuoret työelämän kynnyksellä

Pelot eivät aina vastaa todellisuutta LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi

Uudistuminen vaatii rohkeutta

Kun työ muuttuu, myös johtamisen on muututtava. Johanna Massan mukaan rohkeus ja kyky oppia ovat kasvuyhtiöiden tärkeintä pääomaa. Organisaatio menestyy vain,