Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Sitoutumattomuus altistaa hiljaisiin lopareihin

Sosiaalisesta mediasta laajaan tietoisuuteen noussut quiet quitting -ilmiö on henkilöstöhallinnolle huutava viesti kyvykkyyksien tunnistamisen ja lahjakkuuksien sitouttamisen merkityksestä.

Työntekijöiden hiljaista lopettamista eli oman työpanoksen vähentämistä kaikessa hiljaisuudessa on kuvailtu vastaiskuna suorittamiselle ja uupumukseen johtavalle työkulttuurille, mutta myös merkkinä työssä koetun merkityksellisyyden vähentymisestä ja sitoutumisen puutteesta. Ilmiön taustalla on laajempi työelämän murros, jossa muun muassa työnteon tapojen muuttuminen haastaa johdon ja henkilöstöhallinnon ymmärryksen työyhteisön kyvyistä ja tarpeista. Kun henkilöstön tarpeita ei ymmärretä, niihin ei osata myöskään vastata.

”Hiljainen lopettaminen liittyy sitoutumisen vähentymiseen, jonka taustalla on usein ristiriita työntekijöiden odotusten ja organisaation tarjoamien mahdollisuuksien välillä. Työyhteisön tarpeita tulisikin luodata aktiivisesti, jotta kuilu talenttien toiveiden ja tarjolla olevien urapolkujen välillä saadaan kurottua kiinni ja kilpailukyvyn ylläpitävät osaajat pidettyä talossa”, älyteknologian avulla henkilöstöjohtamisen haasteita ratkaisevan 365Talentsin toimitusjohtaja Loic Michel sanoo.

Työvoimapulan ratkaisemisessa keskitytään tyypillisesti uusien kykyjen rekrytointiin ja työnantajabrändin hiomiseen kilpailluilla työntekijämarkkinoilla, vaikka samaan aikaan organisaatiossa voi olla paljon tunnistamatonta osaamista ja käyttämätöntä potentiaalia.

”Deloitten teettämän tutkimuksen mukaan vain noin kymmenellä prosentilla suurista yrityksistä oli reaaliaikainen käsitys henkilöstönsä osaamisesta. Miten voi tehdä relevantteja päätöksiä ja motivoida henkilöstöä, jos oma tontti on tuntematon?” Michel herättelee.

kuva

Valjasta sisäiset voimavarat

Tekoälyn avulla organisaatioiden osaamisvarantoja ja -vajeita kartoittavan sekä tulevaisuuden työmarkkinoiden kehityssuuntia ennakoivan 365Talentsin työkalut auttavat työntekijöiden potentiaalin valjastamisessa ja tulevaisuuden työvoimapulan ehkäisemisessä. Kun ihmiset pääsevät menestymään koko kapasiteetillaan ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat näkyvät, työn merkityksellisyys lisääntyy, tuottavuus paranee ja uskollisuus vahvistuu.

”Ymmärrys olemassa olevista resursseista mahdollistaa yksilöllisten kehityspolkujen räätälöimisen yrityksen osaamistarpeiden ja henkilöstön uratoiveiden pohjalta. Näin voidaan edistää sisäistä liikkuvuutta ja henkilöstön sitoutumista, jolloin tarve uuden työvoiman rekrytoimiselle vähenee”, Michel sanoo.

Lopuksi talenttien sitouttamiseen erikoistunut Michel kehottaa henkilöstöjohtajia hyödyntämään markkinoinnista tuttuja työkaluja hiljaisen lopettamisen ennaltaehkäisemiseksi.

”Tarvitaan kirkas missio ja vastaus siihen, miksi minä tai muut työskentelevät täällä. Sen lisäksi on ymmärrettävä kohderyhmän yksilölliset tarpeet ja arvostuksen kohteet, jotta onnistutaan puhuttelemaan tavoiteltuja osaajia vaikuttavalla tavalla.”

Lue lisää siitä, kuinka HR tukee organisaatioiden kestävyyttä
(2023 Skills Impact Report):

Lisätietoja: 365talents.com/en

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Konflikti ei ole ongelma, sen puute on

Kirjoittaja: Panu Luukka Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin ”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta?

Suomalaiset toivovat selkeitä ohjeita hybridityöhön

Suomalaiset toimistotyöntekijät suhtautuvat ennakoitua myönteisemmin toimistolle paluuta koskeviin linjauksiin, käy ilmi kiinteistöasiantuntija JLL:n tutkimuksesta. Vastoin yleistä käsitystä suurin osa työntekijöistä ei

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 2025

Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä altisteita.