Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Poissaolot paljastavat johtamisen puutteita – Etla: kunnissa reagoitava aiemmin

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Enintään kymmenen päivän poissaolot aiheuttivat kunnallisille työnantajille vuonna 2021 yhteensä 135 miljoonan euron kustannukset.

Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat erityisesti viikon alkuun.

”Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna,” tutkimuksessa todetaan.


Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan.

Tutkijoiden mukaan ”lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista.”

Etla analysoi vuosien 2019–2021 sairauspoissaolojen kustannuksia Kevan aineistoon perustuen. Otos sisälsi yli 215 000 työntekijän tietoja, ja tutkimus keskittyi erityisesti alle 10 päivän mittaisiin poissaoloihin.

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja poissaolotodennäköisyyksissä, vaikka työntekijöiden ikä ja ammatti vakioitiin.

“Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti,” toteaa tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.


Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan.

Vaikka pitkät yli 30 päivän poissaolot koskivat vain 9 prosenttia henkilöstöstä, ne aiheuttivat noin puolet kokonaiskuluista. Hoito-, opetus- ja sosiaalialat korostuvat kokonaiskustannuksissa työn fyysisen ja tartuntariskin vuoksi.

Tutkijat suosittelevat kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden poissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä. Ennaltaehkäisevän työn tarve korostuu etenkin mielenterveyspoissaolojen ja nuorten työkykyhaasteiden lisääntyessä.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Etla

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Kuinka ergonomista sinun aivotyösi on?

Kun jossain puhutaan ergonomiasta, ajatus herkästi harppaa säädettävään työpöytään tai ryhdikkääseen toimistotuoliin. Tällöin on kuitenkin kyse fyysisestä ergonomiasta, jonka tarkoituksena on

Jo pienillä muutoksilla eroon tuuttiruuhkasta?

Neljässä työyhteisössä ja 36 yksikössä toteutettu SujuKE-interventiotutkimus tähtäsi tarpeettoman aivokuorman vähentämiseen. SujuKE-tutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia

Työterveyshoitaja työkykyjohtamisen tukena

Työterveyshoitajan työssä kohtaa monia organisaatioita ja tilanteita erilaisissa olosuhteissa. Kokemus antaa samaan aikaan osaamista hyvin moninaisten tilanteiden kohtaamiselle sekä näköalapaikan alati

Vastuullinen ja luotettava Pyöräetupalvelu

Saumaton palvelukokemus, tech-first hallinnointijärjestelmällämme Electrobike pyöräetu on suunniteltu täyttämään työnantajien tarpeet ja tarjoamaan heille helppokäyttöisen ja tehokkaan palvelumallin. Tarjoamme työnantajille täysin

Lahjat kertovat yrityksen kulttuurista

Yrityksen kulttuuri ja identiteetti näkyvät konkreettisissa teoissa, jotka kuvastavat yrityksen, johdon ja henkilöstön nykyisiä arvoja ja toimintatapoja. Kulttuuria voidaan todentaa valinnoilla

HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys

Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi