Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Poissaolot paljastavat johtamisen puutteita – Etla: kunnissa reagoitava aiemmin

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.

Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot muodostavat suurimman osan kuntatyöntekijöiden poissaoloista. Enintään kymmenen päivän poissaolot aiheuttivat kunnallisille työnantajille vuonna 2021 yhteensä 135 miljoonan euron kustannukset.

Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat erityisesti viikon alkuun.

”Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna,” tutkimuksessa todetaan.


Sairauspoissaolojen alkaminen viikonpäivän mukaan.

Tutkijoiden mukaan ”lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista.”

Etla analysoi vuosien 2019–2021 sairauspoissaolojen kustannuksia Kevan aineistoon perustuen. Otos sisälsi yli 215 000 työntekijän tietoja, ja tutkimus keskittyi erityisesti alle 10 päivän mittaisiin poissaoloihin.

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja poissaolotodennäköisyyksissä, vaikka työntekijöiden ikä ja ammatti vakioitiin.

“Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti,” toteaa tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.


Alkavien sairauspoissaolojaksojen kokonaiskustannusten jakaantuminen viikonpäivän mukaan.

Vaikka pitkät yli 30 päivän poissaolot koskivat vain 9 prosenttia henkilöstöstä, ne aiheuttivat noin puolet kokonaiskuluista. Hoito-, opetus- ja sosiaalialat korostuvat kokonaiskustannuksissa työn fyysisen ja tartuntariskin vuoksi.

Tutkijat suosittelevat kunnille nykyistä aktiivisempaa lyhyiden poissaolojen seurantaa sekä organisaatiokohtaisen tiedon hyödyntämistä. Ennaltaehkäisevän työn tarve korostuu etenkin mielenterveyspoissaolojen ja nuorten työkykyhaasteiden lisääntyessä.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Etla

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Työyhteisöjen suosikkitapahtuma laajenee Tampereelle

Edenred Yritysmaratonviesti, Suomen suurin työyhteisöille suunnattu juoksutapahtuma, laajenee Helsingistä Tampereelle toukokuussa 2024. Tämä suosittu hyvän mielen tapahtuma tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden

Työhyvinvointi on strateginen valinta

Hyvinvointi on enemmän kuin vain yksittäinen valinta – se on strateginen päätös. Varalan hyvinvointipalveluissa uskotaan, että henkilöstön hyvinvointia voidaan vahvistaa pitkäjänteisen

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.