Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Samalla työterveyden rooli on laajentunut osaksi organisaatioiden strategista henkilöstöjohtamista. Työterveyshuolto ei ole enää pelkkä ulkoinen palvelu, vaan yhä useammin tiivis yhteistyökumppani, jonka kautta pyritään tunnistamaan työkykyriskejä varhaisessa vaiheessa ja kohdentamaan toimenpiteitä ennakoivasti. Tämä edellyttää aiempaa systemaattisempaa tiedonvaihtoa, yhteisiä toimintamalleja sekä selkeitä vastuunjakoja työnantajan, esihenkilöiden ja työterveyden välillä.

Erityisesti mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat nousseet keskeiseksi työterveyden painopisteeksi. Ahdistuneisuus, uupumus ja pitkittynyt stressi näkyvät sekä yksilötasolla että organisaatioiden toiminnassa sairauspoissaoloina ja työkyvyn heikkenemisenä. Samalla hoitoon pääsyn viiveet ja palvelujärjestelmän kuormitus korostavat ennaltaehkäisevien käytäntöjen merkitystä. Työterveyden ja työpaikkojen varhaisen tuen mallien toimivuus ratkaisee yhä useammin sen, miten tilanteet kehittyvät.

Digitalisaatio on tuonut työterveyteen uusia mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia vaatimuksia. Etävastaanotot, digitaaliset seuranta- ja raportointijärjestelmät sekä dataohjautuva työkyvyn seuranta ovat lisänneet näkyvyyttä työkykyriskeihin. Toisaalta tiedon määrä ei yksin riitä, vaan sen tulkinta ja hyödyntäminen edellyttävät osaamista sekä yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tietoa käytetään ja mihin tarkoitukseen.

Työterveyden kehittämisessä korostuu myös johtamisen merkitys. Esihenkilöiden kyky tunnistaa kuormitustekijöitä, käydä varhaisia keskusteluja ja ohjata tarvittaessa tukipalveluihin on keskeinen osa toimivaa työkykyjohtamista. Tämä asettaa vaatimuksia koulutukselle ja organisaatiokulttuurille, jossa työkykyyn liittyvät asiat nähdään osana arjen johtamista eikä erillisenä asiantuntija-alueena.

Samalla työelämän ikärakenteen muutos tuo esiin tarpeen yksilöllisemmille ratkaisuille. Työurien pidentyessä korostuvat joustavat työjärjestelyt, kuntoutuksen oikea-aikaisuus sekä työkyvyn tukeminen eri elämänvaiheissa. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, mikä lisää työterveyden ja HR:n yhteisen suunnittelun merkitystä.

Työterveyden rooli on siten liikkumassa kohti entistä integroidumpaa osaa organisaation kokonaisvaltaista henkilöstöstrategiaa. Sen vaikuttavuus ei määräydy pelkästään palvelujen saatavuuden vaan ennen kaikkea yhteistyön laadun, ennaltaehkäisyn toimivuuden ja arjen johtamiskäytäntöjen kautta.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.