Onko sinusta Doninto-agentiksi?

Työhyvinvointi, oppiva työkulttuuri ja työssä viihtyminen ovat meidän kaikkien vastuulla, jokainen voi kantaa kortensa kekoon! Onko sinusta Doninto-Agentiksi?

Doninto on peli, jossa agentteja koulutetaan oppimaan itseohjautuvasti arjen vuorovaikutustilanteissa. Kuka tahansa voi värväytyä oman työelämänsä muutosagentiksi ja saada salaisia asteittain vaikeutuvia tehtäviä suoritettavakseen työtä tehdessään. Doninto-Agentit voivat toimia myös yhdistyksissä, harrastuskonteksteissa ja yksityiselämässä – missä tahansa vuorovaikutustilanteissa – lisäämällä käyttäytymisellään psykologista turvallisuutta, luovuutta ja iloa.

Agenttitehtävät perustuvat mm. positiivisen psykologian, soveltavan improvisaation, mindfullnessin, fasiliitaation ja ratkaisukeskeisen valmennuksen menetelmiin.

Salaisille agenttitehtäville ei aseteta ulkoapäin tavoitteita: jokainen agentti suorittaa itsenäisesti tehtävän ja raportoi tulokset muidenkin agenttien nähtäväksi omalla agenttialiaksellaan. Näin muodostuu käyttäjien itsensä luoma oppimiswiki.

Agentit voivat myös värvätä uusia agentteja ”jäädessään kiinni” muuttuneista toimintatavoistaan. Kaikki tasot suoritettuaan agentista on tullut organisaation sisäinen fasilitaattori.

Lisätietoja: www.doninto.com, www.wgh.fi

Jaa tämä artikkeli:

Hyvinvointi

Terveystottumusten ja työolosuhteiden parantaminen edistävät keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkykyä

Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Työterveys vai työnantajan jatke?

Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.