Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Mikä työterveyshuollossa maksaa?

Mistä keinot kustannusten hallintaan? Kumpi on tärkeämpää, terveyden ylläpito vai sairaanhoito?

Finla Työterveys on julkaissut ilmaisen oppaan, josta löytyy vinkkejä työterveyshuollon kustannusten hallintaan ja ennakointiin. Opas neuvoo myös, miten luoda tiivis ja toimiva yhteistyö yrityksen ja työterveystoimijan välille. Tässä artikkelissa on pieni ote oppaan sisällöstä.

Kun työterveystoimija aloittaa yhteistyön uuden yrityksen kanssa, laki edellyttää laatimaan toimintasuunnitelman. Tämä voi yrityksen edustajasta tuntua kovin byrokraattiselta, mutta siitä huolimatta juuri tähän vaiheeseen kannattaa panostaa, sillä tämä on ennaltaehkäisevän työterveystoiminnan kulmakivi.

Panosta tehokkaaseen sairaanhoitoon

Tehokas sairaanhoito on kaikkien etu. Kun työntekijä sairastuu, on kaikkien etu, että hän saa nopeasti tilanteen arvion ja hoito-ohjeet. Tähän tarpeeseen etäpalvelut ovat osoittautuneet ensiluokkaisiksi sekä nopean tavoitettavuuden että infektioiden leviämisen ehkäisyn näkökulmasta. Hoitajan toteuttaman hoidontarpeen arvioinnin pohjalta potilas voidaan ohjata tarvittaessa laboratoriokokeisiin sekä lääkärinarvioon. Näin lääkäriajat kohdentuvat potilaille, joilla on vaikeampi taudinkuva.

Hyvä kumppanuus säätelee kustannuksia

Hyvä työterveyshuollon kumppanuus vaatii aktiivista vuorovaikusta ja läpinäkyvää keskustelua myös kustannusten osalta. Ilman kumppanuutta työterveyshuolto ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, eli investointi ei tuota haluttua tulosta. Kun työnantaja havaitsee mitä tahansa henkilöstöön liittyviä asioita tai kehittämistoiveita, kannattaa asia ottaa puheeksi myös työterveyshuollon kanssa, joka osaa ottaa huomioon asian yhteyden työhön ja työkykyyn. Yritysten kokemus on usein ollut, että näistä suunnatuista vuoropuheluista ja ajatustenvaihdosta hyötyvät kaikki tahot.

Lataa koko opas ilmaiseksi Finlan nettisivuilta!

Finla, työtervys, opas

Finla Työterveys on työterveyshuoltoon keskittynyt, asiakkaiden omistama
100 % suomalainen yritys.

finla.fi/opas/tyoterveyden-kustannukset-lataa-opas

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Visiona hyvinvoivat ihmiset

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki. HENRY ry:n uusi puheenjohtaja Tomi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.