Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Kuva: Pexels

Työterveyslaitos (TTL) selvitti mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvien työhön osallistumisen kehityskulkua vuosina 2010–2023. Pitkän aikavälin tarkastelu osoitti, että työhön osallistuminen on lisääntynyt, mutta erot muuhun väestöön ovat edelleen huomattavia.

”Tärkein havaintomme on, että erikoissairaanhoidon palveluita mielenterveysongelmien vuoksi käyttävillä on aiempaa parempi työkyky tai muuten paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään. Tämä muutos on ollut vahva 2020-luvulla”, sanoo TTL:n vanhempi asiantuntija Jarno Turunen. 

Työhön osallistumisen ero verrokkiväestöön on ollut F-diagnoosin saamisvuonna hieman yli 30 prosenttiyksikköä koko 2010-luvun ajan. Ero on kaventunut 25 prosenttiyksikköön 2020-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2023 niillä henkilöillä, jotka saivat ensimmäistä kertaa erikoissairaanhoitoa yleisen mielenterveyden häiriön vuoksi, toteutui noin 55 prosenttia mahdollisista työpäivistä. Verrokkiväestöllä toteutui 80 prosenttia työpäivistä.

”Mielenterveyden häiriöt eivät useinkaan tarkoita, että ihminen olisi työkyvytön. Työ voi toimia myös osana kuntoutumista”, sanoo TTL:n johtava tutkija Matti Joensuu. 

Työelämätietopalvelun uuden aineiston avulla voidaan seurata, miten yksilön työhön osallistuminen kehittyy ajassa vakavasta mielenterveyden häiriöstä huolimatta. Muutokset osallistumisen asteessa voivat heijastella muutoksia työelämän kehittymisessä vastaanottavaisemmaksi ja työkykyä tukevammaksi. Toisaalta kehityksessä voi näkyä muutokset hoitoon hakeutumisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa tai hoitoon pääsyn kriteereiden tai käytäntöjen muutoksissa. 

Erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu on hidastunut – painopistettä suunnattava edelleen ennalta ehkäiseviin toimiin

Erikoissairaanhoidon tarve mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi on kasvanut. Aineistosta nähdään, että ensimmäisten erikoissairaanhoitokäyntien määrä on lisääntynyt merkittävästi tarkastelujakson aikana. Kasvu on kuitenkin hidastunut viime vuosina.

”Vaikka työhön osallistuminen tässä ryhmässä on lisääntynyt, mielenterveyden häiriöt ovat yhä merkittävämpi syy työkyvyttömyyteen ja alhaiseen työhön osallistumiseen. Sillä on suora vaikutus työvoiman saatavuuteen ja kansantalouteen”, Turunen sanoo.

”Perustason hoitoa kehittämällä voidaan osittain siirtää painopistettä kalliista erikoissairaanhoidosta varhaisempaan puuttumiseen ja ennalta ehkäiseviin toimiin. Näin voitaisiin vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia”, hän korostaa.

”Myös mielenterveyden tukeminen työpaikoilla on välttämätöntä, sillä mielenterveyden häiriöt vaikuttavat työntekijöiden työkykyyn jo ennen hoitoon hakeutumista. Työelämälähtöiset tukitoimet voivat ehkäistä sairauspoissaoloja ja edistää työssä pysymistä”, Joensuu sanoo.

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi