”Miten nuorten mielenterveys kestää työelämään pääsyn vaikeudet?”
Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.
”Valtaosa nuorista aikuisista voi oikein hyvin. Mutta meille on syntynyt ryhmä, joka ei saa työelämästä kiinni tai ei saa pysyttyä siellä pitkäjänteisesti. Mikään ei valitettavasti viittaa siihen, että tämä ilmiö olisi hiipumassa”, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Ahdistuneisuushäiriö on diagnoosina joka toisella nuorella eläkehakijalla. Korhonen-Yrjänheikin mukaan taustalla vaikuttavat muun muassa työelämän koventuneet vaatimukset, maailman epävarmuus ja nuorten rajallinen resilienssi.
”Me kaikki kohtaamme tässä ajassa epävarmuustekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa. Aikuisiin ihmisiin nähden nuorilla on vasta vähän resilienssiä pärjätä vaikeuksien keskellä. Siksi he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa”, hän toteaa.
Työelämään pääsy ja siellä pysyminen on monelle nuorelle vaikeaa.
”Viidesosa 18–29-vuotiaista nuorista naisista syö masennuslääkkeitä. Näiden lääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Epäonnistumisen kokemus ja jatkuva epävarmuus ovat myrkkyä nuorille – tähän meidän pitäisi hyvinvointiyhteiskunnassa havahtua.”
Korhonen-Yrjänheikki peräänkuuluttaa työpaikoilta uudenlaista suhtautumista nuoriin.
”Perehdytys ei voi olla samanlaista kuin vuosikymmen sitten, vaan monelle parikymppiselle nuorelle on opetettava työelämätaitoja, jotka ennen opittiin jo alaikäisenä ensimmäisissä kesätyöpaikoissa.”
Nuorten odotukset työelämältä poikkeavat aiemmista sukupolvista.
”Nuoret eivät ole valmiita uhraamaan koko elämäänsä työlle ja se on aivan perusteltu arvovalinta”, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.
Kuvat: Pexels
Stilisointi: Toimitus
Lähde: Työeläkeyhtiö Elo
