Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin keskiössä uudistuminen

Hälsä on kolmen veljeksen kauppatieteilijä Jannen, lääkäri Larin ja liikuntatieteilijä Henri Karjulan perheyritys, joka tarjoaa työhyvinvointivalmennusta. Hälsan hyvinvointijohtaja ja WGH 2019 -puheenvuoropitäjä Henri Karjulan mukaan kokonaisvaltaisessa työhyvinvoinnissa on kolme tasoa, joita kaikkia yhdistää punaisena lankana uudistuminen ja jatkuva kehittyminen.

”Silloin kun ihmisellä ja työyhteisöllä kehitys loppuu, niin hyvinvointi alkaa laskemaan. Ihmisen pitää olla jatkuvasti valmis uudistumaan ja kehittämään. Kun uudistusta tapahtuu, niin sekä yksilö että työyhteisö voivat entistä paremmin ja vierivä kivi ei pääse sammaloitumaan”, Karjula kertoo.

Nykypäivän työhyvinvoinnissa korostuvat kolme asiaa: vuorovaikutteinen johtaminen, työyhteisötaidot sekä työntekijän itsensä johtamisen taidot.

”Tämän päivän työntekijät arvostavat miltei eniten esimiehen vuorovaikutustaitoja. Esimiehen on tärkeää ymmärtää, että milloin on koutsi, milloin manageri ja milloin kuuntelija, jotta työntekijät pääsevät maksimaaliseen kukoistukseen.”

”Toisena isona teemana on työyhteisötaidot. Arvostavassa ja kunnioittavassa vuorovaikutuksessa on tärkeää erottaa, että minkälainen vuorovaikutus kuuluu kotiin ja minkälainen työpaikalle. Kun työyhteisötaidot ovat hyvät ja on olemassa selkeät pelisäännöt, joiden puitteissa toimia, niin työnteko on helpompaa.”

”Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, on itsensä johtamisen taidot. Jokainen työntekijä on pohjimmiltaan vastuussa omasta jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Tämä lähtee itsetuntemuksesta, arvoista sekä psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.”

”Työhyvinvoinninjohtamisessa kaikki lähtee liikkeelle henkilöstöjohtamisen vuosikellon tekemisessä, jossa me pystymme auttamaan”, Karjula toteaa.

Lisätietoja: www.wgh.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Visiona hyvinvoivat ihmiset

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki. HENRY ry:n uusi puheenjohtaja Tomi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.