Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Kohti inspiroivampaa kotitoimistoa

Kuva: Pexels

Harvalla meistä on kotona erillinen, sisustuslehtien sivuille soveltuva työhuone.
Etätyöpisteen viihtyvyyttä voi kuitenkin parantaa pienilläkin muutoksilla.

Sanotaan, että siisti ympäristö on kirkkaan mielen edellytys.
Kotona elämän realiteetit iskevät kuitenkin helposti silmille,
kun töitä tehdään tiskivuorten ja pyykkitelineiden lomassa.

Työpisteen viihtyvyyteen olisi kuitenkin syytä kiinnittää
huomiota myös kotona, sillä hyvällä työympäristöllä on
todettuja hyötyjä. Esimerkiksi Princetonin yliopisto on tutkinut
epäjärjestyksen vaikutusta aivojemme toimintaan. Näiden
tutkimusten perusteella siisti työympäristö helpottaa mm.
keskittymistä ja kykyä käsitellä tietoa.

Inspiraatiota zenmäisempään kotitoimistoon voi
hakea esimerkiksi fengshui-ajattelusta. Tämän ikivanhan
kiinalaisen estetiikan opin mukaan valo, minimalistisuus
ja luonnonläheisyys ovat avainasemassa toimivan työtilan
luomisessa.

Esimerkiksi luonnonvalon on osoitettu edesauttavan
työntekijöiden hyvinvointia. Ikkunan edessä kannattaa siis viettää mahdollisimman paljon aikaa. Kaupunkiympäristössä
luontoa voi tuoda lähemmäs kuuntelemalla musiikkipalveluista
rauhoittavia ääniä, kuten linnunlaulua tai sateen ropinaa.

Kotitoimiston viihtyvyyttä voi lisätä myös viherkasveilla
joko työpöydällä tai ympäri asuntoa ripoteltuna. Työtaso
kannattaa pitää siistinä ja kaikki tarpeeton karsia pois ainakin
työskentelyn ajaksi.

Myös väreillä saattaa olla väliä. Väripsykologian mukaan
eri värit vaikuttavat meihin eri tavoin. Sinisen sanotaan
tasapainottavan mieltä, violetin edesauttavan luovaa ajattelua
ja keltaisen energisoivan mieltä. Työpöydän läheisyyteen
voikin asettaa värikkään taulun tai muun, omaa silmää
miellyttävän esineen.

Luomalla itsellemme siistin ja kutsuvan etätyökeitaan,
annamme meille samalla parhaat edellytykset onnistua
päivittäisessä työssämme.

Teksti: Vanessa Törnblom

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä