Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Jyväskylän kaupunki pilotoi yritysyhteistyötä liikuntaneuvonnassa

Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluissa on käynnissä hanke, jossa kokeillaan liikuntaneuvonnan tuottamista yhteistyössä yritysmuotoisten toimijoiden kanssa.  

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut on tuottanut liikuntaneuvonnan palvelua kuntalaisille jo vuodesta 2010. Liikuntaneuvonta on tavoitteellinen ja yksilöllinen palvelu, jossa asiakasta tuetaan omaksumaan ja ylläpitämään liikunnallista elämäntapaa. Tapaamisissa huomioidaan kokonaisvaltainen hyvinvointi, ja neuvonta voi sisältää muun muassa ravitsemukseen ja palautumiseen liittyviä teemoja. Tapaamisissa voidaan keskustelun ohella toteuttaa myös tavoitteita tukevaa liikkumista. Ensisijaisena kohderyhmänä on terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt. Palvelu on asiakkaalle maksuton. 

Kuvan omistaja: Visit Jyväskylä Region
Kuvaaja: Keijo Penttinen

Liikuntaneuvontaan voi tulla omasta aloitteesta tai ammattihenkilön lähetteellä tai suosituksesta. Oma-aloitteisen yhteydenoton voi tehdä liikuntaneuvonnan verkkosivuilta löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta tai soittamalla liikuntaneuvonnan ajanvaraukseen tiistaisin klo 15.00–16.00 ja torstaisin klo 8.00–9.00, p. 014 569 0179.

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut on käynnistänyt keväällä 2025 hankkeen työikäisten liikuntaneuvonnanpalveluketjun kehittämiseksi. Hankkeen päätavoitteena on luoda kaupungin oman liikuntaneuvonnan tueksi toimintamalli, jossa saadaan hyödynnettyä vahvemmin paikallisten liikunta- ja terveysalan yritysten osaamista kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Liikuntaneuvonnan kehittämishanke on saanut rahoituksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kautta jaetusta liikuntaneuvonnan kehittämisavustuksesta vuodelle 2025, joka on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi Liikkeelle -ohjelmaa. 

Haku palveluntuottajaksi käynnistyy 22.9. 

Kuvan omistaja: Visit Jyväskylä Region
Kuvaaja: Keijo Penttinen

Työikäisten liikuntaneuvonnan kehittämistyötä toteutetaan kahdessa vaiheessa. Yritysyhteistyötä yksilöllisen liikuntaneuvonnan osalta on pilotoitu LeWell -valmennuskeskuksen kanssa. Seuraavassa vaiheessa käynnistetään yritysyhteistyön palveluntuottajahaku toteuttamaan liikuntaneuvontaa ostopalveluna. Haku toteutetaan hankintalain periaatteiden mukaisella dynaamisesta hankintajärjestelmästä (DPS) mukautetulla menettelyllä, jossa on kaksi vaihetta osallistumisvaihe ja tarjousvaihe. 

Hankkeen palveluntuottajat voivat olla minkä tahansa kokoisia toimijoita, yksittäisestä ammatinharjoittajasta isoihin liikunta-, fysioterapia- ja terveyspalveluyrityksiin. Myös elinkeinotoimintaa toteuttavat yhdistysmuotoiset toimijat voivat hakea mukaan palveluntuottajaksi.  

Lähde: Jyväskylän kaupunki

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin ”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta?

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö

Älysormus työuupumuksen ennaltaehkäisyyn

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn. Hermoston jatkuva ylivireys aiheuttaa työuupumuksen Tietotulva, keskeytykset, tiukat määräajat ja muut tietotyön rasitteet saavat hermoston

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.