Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Hyvinvoinnin merkitys korostuu

Työelämä on ollut jo pitkään murroksessa ja vallitsevassa poikkeustilanteessa muutos on tullut äkillisemmin kuin kukaan olisi voinut kuvitellakaan.

Työtapojen muutokset ja etätyön lisääntyminen ovat asettaneet haasteita niin työntekijöille kuin työnantajille. Sopeutuminen uusiin työskentelyoloihin ja mahdolliseen työn määrän muuttumiseen vaikuttaa sekä työssä viihtymiseen että hyvinvointiin ja saattaa aiheuttaa kuormittumista. Työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi työssä ja henkilökohtaisessa elämässä on paitsi tärkeää yksilön kannalta, se myös vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn.

Hyvinvoinnin eteen tehtävään työhön kiinnitetään erityistä huomiota myös syyskuussa, kun Työhyvinvointimessut järjestetään jälleen 8.–10.9.2020 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden kuulla asiantuntijoiden puheenvuoroja, tutustua viimeisimpiin tuotteisiin ja verkostoitua. Samaan aikaan järjestetään myös työturvallisuuden suurtapahtuma EuroSafety.

Tapahtuman ohjelmasisältö tuo esiin uusia näkökulmia muutosten omaksumiseen ja tarjoaa innovatiivisia lähestymistapoja työhyvinvoinnin parantamiseen. Ensimmäiset julkistukset ohjelmaan onkin jo tehty. Torstaina 10.9. E-hallin ohjelmalavalla kuullaan hyvinvointi- ja ravintoasiantuntija sekä tietokirjailija Jaakko Halmetojan luento, joka käsittelee uusien innovaatioiden, terveysteknologioiden ja käyttäytymistrendien vaikutuksia sekä yksilön että työyhteisöjen hyvinvointiin.

Työhyvinvointi-messujen kaksi seminaariyhteistyökumppania, Työterveyslaitos ja Fennia, vastaavat keskiviikon ja torstain seminaaritarjonnasta tuoden käsittelyyn mielenkiintoisia aiheita työterveydestä ja -hyvinvoinnista.

Lue lisää www.tyohyvinvointimessut.fi ja seuraa uutisointia somessa aihetunnisteella #työhyvinvointi.

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.