Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Hyvä vai paha työhyvinvointikysely?

Psykologisesti turvallisissa työpaikoissa kehittämiskohteet tulevat aidosti esille

Ulkopuolisen tahon toteuttama työhyvinvointikysely on tasapuolinen ja luotettava keino saada ajantasaista tietoa työyhteisön tilasta ja kehittämiskohteista. Kyselyn tulosten avoin ja ratkaisukeskeinen käsittely on avain työhyvinvoinnin parantamiseen.

Työhyvinvointikyselyt ovat perinteinen mutta edelleen hyvin toimiva ja kustannustehokas tapa selvittää työntekijöiden kokemuksia työyhteisön ja organisaation toiminnasta. Sensor Tutkimus Oy on työhyvinvointi- ja työsuojelukyselyihin erikoistunut tutkimustoimisto ja Työterveyslaitoksen kehittämän Parempi Työyhteisö -kyselyn toteuttajataho.

”Työhyvinvointikyselyssä organisaation jokaisen työntekijän vastauksella on yhtäläinen painoarvo ja ulkopuolisen tahon toteuttamissa kyselyissä vastausaktiivisuus on yleensä parempi, joten kehittämiskohteet saadaan aidosti esille”, sanoo Esa Kaitila Sensor Tutkimukselta.

Sensorin toteuttama Työterveyslaitoksen kysely sisältää 43 monivalintakysymystä, joilla kartoitetaan useita eri osa-alueita henkilöstön hyvinvoinnista, työyhteisön toiminnasta ja esimiestyöstä. Kyselyä on mahdollista laajentaa lisäteemojen avulla yli 120 kysymykseen sen mukaisesti, mitä työyhteisöstä halutaan kulloinkin saada selville. Tuloksia verrataan kolmen vuoden välein uusittavaan vertailuaineistoon, joka sisältää yli 25 000 ihmisen vastaukset 12 eri toimialalta.

kuva2

Psykologinen turvallisuus parantaa työhyvinvointia

”Kyselymme toteutetaan aina anonyymisti ja luottamuksellisesti, ja tulokset raportoidaan ratkaisukeskeisesti. Toteutamme myös asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä kyselyitä, joissa otetaan erityisesti huomioon yrityksen tai toimialan erityispiirteet”, kuvailee Kaitila.

kuva3

Työhyvinvoinnin kehittämisessä työpaikan psykologisella turvallisuudella on suuri rooli. Psykologinen turvallisuus työpaikalla takaa, että jokainen työntekijä asemasta riippumatta voi kertoa mielipiteensä. Psykologisesti turvallisten työpaikkojen on todettu olevan muita työpaikkoja luovempia ja tuottavampia.

”Johdon ja esimiesten rooli psykologisen turvallisuuden luomisessa on merkittävä. Työyhteisön toimintaa on helppo parantaa, kun työhyvinvointikyselyn kysymyksiin on vastattu avoimesti ja rohkeasti ja kehittämiseen sitoudutaan”, Kaitila sanoo.

Lisätietoja:
041 5070 365
sensor@sensor.fi
www.sensor.fi

kuva

Teksti: Merja Maukonen

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Bonus vai ei? Palkitsemisen kiperät kysymykset

Palkitsemisen kehittäminen ja toteuttaminen on taitolaji. Oman mausteensa keskusteluun tuo se, että aiheeseen liittyy usein vahvoja näkökulmia puolesta ja vastaan. Se on ymmärrettävää, sillä palkitseminen kytkeytyy sekä organisaation tavoitteisiin että ihmisten odotuksiin ja käsityksiin oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta.

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Talouden piristyessä työpaikan vaihtaminen helpottuu – esihenkilö yhä harvemmalle syy jäädä

Talouden ja työmarkkinoiden piristyminen voi paljastaa monella työpaikalla, onko työyhteisössä johtaminen kunnossa. Baronan viimeisimmän Työelämätutkimuksen mukaan enää 17 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista katsoi esihenkilötyön olevan vetovoimatekijä nykyisessä työssään. Barona jatkaa esihenkilöiden osaamisen kehittämistä uudistetulla, juuri käynnistyneellä Leading for Growth -valmennusohjelmalla.

Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä

Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.