Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja kehittäminen on investointi yrityksen tulevaisuuteen.
Investoinneille ominaisia piirteitä ovat mitattavuus sekä talousmallintaminen etukäteen. Nämä samat vaatimukset pätevät myös silloin, kun investoidaan henkilöstöön. Jos henkilöstön kehittämistä ei voida mitata, miksi panostaa sekä johdon että henkilöstön aikaa ja energiaa sekä työnantajan rahaa asiaan.
Kun henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä mallinnetaan talouden termein, puhutaan usein käsitteestä käyttökate, tulos tai jokin muu tuloslaskelmasta löytyvä rivi. Näiden kohdalla kuitenkin osa rahavirtojen lähteistä jää piiloon, nimittäin prosessit.
Prosessit ovat tuottojen ja kulujen lisäksi toiminnan sitomaa käyttöpääomaa, kuten etukäteen maksettuja kuluja, vaihto-omaisuutta ja saamisia. Rahavirtatulos sisältää kaikki nämä muuttujat ja kuvaa henkilöstön hyvinvoinnin kehitystä rahassa.
Miten voimme mitata talouden näkökulmasta niinkin abstraktia investointia kuin henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen? Jos henkilöstön kehittämistoimien kanssa ei samanaikaisesti tehdä muita merkittäviä investointi- tai kehittämistoimia ja jos sisäiset ja ulkoiset toimintaolosuhteet pysyvät suunnilleen muuttumattomina, voidaan verrokkiryhmien välisiä vertailuja tehdä eri ajankohdissa sekä samojen toimialojen eri yritysten kesken.
. Jos taas henkilöstön kehittämistoimien kanssa samanaikaisesti on toteutettu muita investointi- tai kehitysprojekteja, käytetään apuna poissulkevuusmenetelmää. Silloin suljetaan pois muiden, helpommin mitattavissa olevien tekijöiden vaikutukset, kunnes jäljelle jää ilmeinen johtopäätös, että rahavirtatuloksen parannus on johtunut henkilöstön kehittämishankkeista.
Kun käytettävissä on vertailutietoja toimialoittain, yrityskokoluokittain, elinkaarivaiheittain, ulkoisten olosuhteiden mukaan, voidaan tehdä vertailuja yritysten välillä. Yritys, joka ei tähän mennessä ole merkittävässä määrin kohdistanut euroja henkilöstön kehittämiseen, voi saada etukäteistietoja siitä, millaisiin rahavirtatuloksiin voidaan päästä, jos henkilöstön kehittämistoimet toteutetaan pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti.
Tällaisen tiedon pohjalta on helpompi tehdä päätöksiä henkilöstön kehittämisinvestoinneista, kun panostuksen kustannus tiedetään ja takaisinmaksuaika voidaan ennustaa hyvin suurella todennäköisyydellä etukäteen.
Investointia henkilöstön hyvinvointiin voidaan siis mitata myös rahassa. Tämä mahdollistaa rahamääräisten tavoitteiden asettamisen ja seurannan sekä analysoinnin myös henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiselle.
Lisätietoja: www.strategicaccounting.fi ja www.wgh.fi
