Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Henkilöstön hyvinvointi näkyy yrityksen rahavirrassa

Strategic Accounting Oy:n pääanalyytikko ja hallituksen jäsen Riku Lehtinen

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja kehittäminen on investointi yrityksen tulevaisuuteen.

Investoinneille ominaisia piirteitä ovat mitattavuus sekä talousmallintaminen etukäteen. Nämä samat vaatimukset pätevät myös silloin, kun investoidaan henkilöstöön. Jos henkilöstön kehittämistä ei voida mitata, miksi panostaa sekä johdon että henkilöstön aikaa ja energiaa sekä työnantajan rahaa asiaan.

Kun henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä mallinnetaan talouden termein, puhutaan usein käsitteestä käyttökate, tulos tai jokin muu tuloslaskelmasta löytyvä rivi. Näiden kohdalla kuitenkin osa rahavirtojen lähteistä jää piiloon, nimittäin prosessit.

Prosessit ovat tuottojen ja kulujen lisäksi toiminnan sitomaa käyttöpääomaa, kuten etukäteen maksettuja kuluja, vaihto-omaisuutta ja saamisia. Rahavirtatulos sisältää kaikki nämä muuttujat ja kuvaa henkilöstön hyvinvoinnin kehitystä rahassa.

Miten voimme mitata talouden näkökulmasta niinkin abstraktia investointia kuin henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen? Jos henkilöstön kehittämistoimien kanssa ei samanaikaisesti tehdä muita merkittäviä investointi- tai kehittämistoimia ja jos sisäiset ja ulkoiset toimintaolosuhteet pysyvät suunnilleen muuttumattomina, voidaan verrokkiryhmien välisiä vertailuja tehdä eri ajankohdissa sekä samojen toimialojen eri yritysten kesken.

. Jos taas henkilöstön kehittämistoimien kanssa samanaikaisesti on toteutettu muita investointi- tai kehitysprojekteja, käytetään apuna poissulkevuusmenetelmää. Silloin suljetaan pois muiden, helpommin mitattavissa olevien tekijöiden vaikutukset, kunnes jäljelle jää ilmeinen johtopäätös, että rahavirtatuloksen parannus on johtunut henkilöstön kehittämishankkeista.

Kun käytettävissä on vertailutietoja toimialoittain, yrityskokoluokittain, elinkaarivaiheittain, ulkoisten olosuhteiden mukaan, voidaan tehdä vertailuja yritysten välillä. Yritys, joka ei tähän mennessä ole merkittävässä määrin kohdistanut euroja henkilöstön kehittämiseen, voi saada etukäteistietoja siitä, millaisiin rahavirtatuloksiin voidaan päästä, jos henkilöstön kehittämistoimet toteutetaan pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti.

Tällaisen tiedon pohjalta on helpompi tehdä päätöksiä henkilöstön kehittämisinvestoinneista, kun panostuksen kustannus tiedetään ja takaisinmaksuaika voidaan ennustaa hyvin suurella todennäköisyydellä etukäteen.

Investointia henkilöstön hyvinvointiin voidaan siis mitata myös rahassa. Tämä mahdollistaa rahamääräisten tavoitteiden asettamisen ja seurannan sekä analysoinnin myös henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiselle.

Lisätietoja: www.strategicaccounting.fi ja www.wgh.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.