Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Etäkokoukset yllättivät mainettaan parempina – laatu ratkaisee

Kuva: Pexels

Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset voivat olla tehokkaampia ja tuottavampia kuin lähikokoukset, kun ne on organisoitu hyvin ja vuorovaikutus toimii.

Tuoreen tutkimushankkeen mukaan kokous- ja työhyvinvoinnin kannalta kokousten määrää tärkeämpää on kokousten laatu. Laadulla tarkoitetaan kokousten organisointia sekä vuorovaikutusta ennen kokouksia, niiden aikana ja jälkeen.

”Tulos viittaa siihen, että on keskeisempää keskittyä kokousten hyvään organisointiin ja toimivan kokousvuorovaikutuksen tukemiseen kuin pyrkiä säätelemään kokousmäärää – vaikka sekin voi olla tarpeen hyvin kokousintensiivisessä työssä”, professori Anne Mäkikangas sanoo.

Tutkimushankkeen johtajana toiminutMäkikangas pitää hankkeen tuloksia merkittävinä.

”Hankkeemme on ensimmäinen laaja-alainen tutkimus Suomessa, joka kartoittaa kokousten vaikutuksia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Samalla se murtaa myyttejä kokouksiin liittyvässä julkisessa keskustelussa ja antaa selkeitä eväitä työelämän kehittämiseen”, hän sanoo.

Tiedot perustuvat laajaan suomalaisia työntekijöitä koskevaan monimenetelmälliseen tutkimushankkeeseen Palaverismista tuottaviin kokouksiin, joka toteutettiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa.

Professori Anne Mäkikangas sanoo, että kokousmuoto kannattaakin valita tilanteen mukaan.
KUVA: JANI LAUKKANEN

Kokouksilla on erilaisia vahvuuksia

Aiempi tutkimus on nostanut esiin etäkokouksiin liittyvää väsymystä ja työhyvinvointiongelmia, mutta tältä osin tutkimuksen tulokset yllättivät.

Vertailtaessa etäkokouksia lähikokouksiin tutkimus osoitti, että etäkokoukset koettiin ajankäytön kannalta tehokkaammiksi. Lähikokouksissa sen sijaan harhailtiin helpommin asiasta. Vuorovaikutusta koskevat tulokset olivat osin ristiriitaisia. Kyselytutkimukset osoittivat, etä- ja hybridikokousten vuorovaikutuksen koettiin toimivan hyvin, kun taas laadulliset havainnot korostivat lähikokousten vuorovaikutuksen vahvuuksia.

Kokousmuodoissa on omat vahvuutensa ja se kannattaa ottaa huomioon niiden hyödyntämisessä.

”Kokousmuoto kannattaakin valita tilanteen mukaan: ideointi ja innovointi kukoistavat lähitapaamisissa, kun taas lyhyet päätös- ja tiedotuskokoukset sujuvat tehokkaimmin etä- tai hybridimuodossa”, Mäkikangas painottaa.

Taukojen ja palautumisen merkitys korostuu

Tutkimus korostaa taukojen ja palautumisen merkitystä. Pidemmät tauot ja mahdollisuus irrottautua edellisestä kokouksesta ennen seuraavaan kokoukseen tai muihin työtehtäviin siirtymistä osoittautuivat tutkimuksessa avaintekijöiksi tukemaan työssä jaksamista.

Kokouksiin oltiin tyytyväisempiä ja ne koettiin vähemmän kuormittaviksi silloin, kun kokousten väliset tauot olivat pidempiä. Lisäksi havaittiin, että kokouksia häiritsevää toimintaa ja ’multitaskausta’ esiintyi sitä vähemmän, mitä pidempiä tauot olivat.

Mäkikankaan mukaan hankkeen tulokset antavat selviä suosituksia työpaikoille.

”Tauotukseen ja palautumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikissa kokousmuodoissa, mutta erityisesti etäkokouksissa, joissa multitaskaamista ja palautumisen haasteita koettiin eniten.”

Kokouksia tulee kehittää

Tutkimus osoitti heikkouksia kokousten kehittämisessä. Asia ilmeni sekä kyselytutkimuksesta että esihenkilöiden ja johtajien haastatteluaineistosta. Tyypillistä oli, ettei kokouksia ollut edes tunnistettu työelämän kehittämisen kohteeksi.

”Nykypäivän monipaikkaisessa asiantuntijatyössä kokoukset voivat olla ainoa paikka, jossa kohdataan joko fyysisesti tai etänä. Siksi on kestämätöntä, jos yhteisöllisyyden heikentyessä ja työyksinäisyyden lisääntyessä kokouksien potentiaalia työhön sitoutumiselle ja työmotivaatiolle ei tunnisteta ja hyödynnetä”, Mäkikangas painottaa.

Tutkimuksen tulokset pohjautuvat kahteen kyselyaineistoon (poikkileikkauskysely n = 1910 ja työviikon aikainen päivittäinen kysely n = 107) sekä esihenkilöiden ja johtajien haastatteluaineistoon (n = 29).

Lähde: Tampereen yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Elämän osa-alueet kuntoon

Kokonaisvaltainen hyvinvointivalmennus tukee jaksamista ja parantaa henkilöstötuottavuutta Digiterveys-hyvinvointiohjelma kehittää organisaation työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ohjelma perustuu osallistujien motivaation herättämiseen ja itsensä johtamisen

Täydellinen tilaratkaisu on liikkuva maalitaulu

Modernin toimistotilan pitää mahdollistaa ja innostaa. “Tulevaisuuden työpaikat ovat mitä suurimmassa määrin kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen paikkoja”, uskoo liiketoimintajohtaja Peter Lindeberg

Opetus- ja sote-alalla koetaan työn imua

Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maaviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin.

Palvelumuotoilu – yhdessä tekemisen kulttuuri

Elämme ajassa, jossa kuluttamisen painopiste on siirtymässä entistä enemmän tavaroista palveluihin, mikä korostaa palveluiden, elämysten ja suunnittelun tuottamisen merkitystä. Palvelumuotoilu vastaa

Sisäilmaoireilu kuormittaa työpaikoilla

Laaja tietopaketti ratkaisuista julkaistu Homepakolaiset ry on laatinut esimiehille, työterveyshuolloille ja muille työelämätoimijoille suunnatun materiaalipaketin, jossa kuvataan oppain ja videoin sisäilmasta

Pikapalaveri pyörillä?

Smartblockin uusin malli Talktime. Toimistoissa halutaan nyt optimoida ihmisten kohtaamiset. Tähän markkinarakoon tähtää vuonna 2015 perustettu Smartblock Oy, jonka käyntikorttina on

Taukohierontaa WorkRelax-tuolissa

WorkRelax-hierontatuolit parantavat henkistä ja fyysistä hyvinvointia työpaikalla WorkRelax-hierontatuoliin voi istahtaa rentoutumaan hetkeksi työpäivän aikana. Säännöllinen käyttö ennaltaehkäisee selkävaivoja ja edistää työpäivän

Tilaihme on tehoihme?

Valtion työntekijät katsoivat monitilaympäristön parantaneen omaa tuottavuuttaan Monitilaympäristöllä on uskolliset ystävänsä ja puolestapuhujansa – mutta myös leppymättömät kriitikkonsa. Joidenkin mielestä “monitilaympäristö”

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen

Työympäristöjen tulevaisuus

Työn muutos puhuttaa kaikkialla maailmassa ja mietityttää yrityksiä. Mihin tässä ollaan menossa? Mitä seuraavaksi? Miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua? Siinä missä

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi