Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Ammattitautien määrä ennallaan – noin 1600 tapausta vuosittain

Vahvistettujen ammattitautien määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Työikäisillä yleisin ammattitauti on meluvamma ja toiseksi eniten on ammatti-ihotauteja. Ammattitauti voi ilmaantua myös eläkeiässä. Yli 65-vuotiailla yleisimmät ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti ja meluvamma. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien vuosijulkaisusta, jossa ensimmäisen kerran eriteltiin työikäisten ja yli 65-vuotiaiden ammattitaudit.

Meluvamma edelleen yleisin

"Uudistetussa julkaisussamme keskitymme työikäisen väestön ammattitauteihin (15 – 64 -vuotiaat). Näin saamme paremmin esille ajankohtaiset ammattitaudin aiheuttajat eli altisteet sekä riskitoimialat ja riskiammatit", kertoo apulaisylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

Runsas kolmannes (33 %) ammattitautiepäilyistä vahvistetaan ammattitaudeiksi. Vuonna 2015 työikäisille (15-64 -vuotiaat) kirjattiin 1189 vahvistettua ammattitautia kokonaismäärän ollessa 1614 (2014 1625). Meluvamma on edelleen työikäisten yleisin ammattitauti.

Vahvistetuista ammattitautitapauksista 70 prosenttia kirjattiin miehille ja 30 prosenttia naisille. Eniten ammattitauteja todetaan 50-64-vuotiailla miehillä, naisilla ikäjakauma on tasaisempi.

Työikäisillä miehillä meluvamma, asbestiplakkitauti ja allerginen kosketusihottuma ovat yleisimmät ammattitaudit. Riskialoja ovat esimerkiksi rakennus- ja metalliala. Jopa puolet miesten allergisista kosketusihottumista johtuu epoksiyhdisteistä.

Naisilla puolestaan ärsytyskosketusihottuma, allerginen kosketusihottuma ja ammattiastma ovat yleisiä. Ihottumia esiintyy muun muassa terveyspalveluissa sekä kampaamo- ja kauneudenhoitoalalla.

Ammattinuhan varhainen hoito ehkäisee ammattiastmaa

Myös ammattiastma ja ammattinuha ovat yleisiä ammattitauteja (5. ja 6. sija). Ammattiastman ja -nuhan osalta riskialtteimmat alat ovat maataloustyö ja elintarvikkeiden valmistus, koska näillä aloilla altistutaan hengitysteitä herkistäville aineille kuten lehmän epiteelille, rehuille ja jauhopölylle. Koska ammattinuha on useimmiten ensimmäinen työstä johtuva allerginen sairaus, on ammattinuhan varhainen toteaminen ja altistumisen vähentäminen tai lopettaminen tärkeätä myös ammattiastman ehkäisyn kannalta.

Ammattitauti voi ilmaantua myös eläkeiässä

Myös yli 65-vuotiailla todettiin 425 vahvistettua ammattitautitapausta vuonna 2015.

"Yli 65-vuotiaiden vahvistettujen ammattitautien osuus kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista on 26 prosenttia, joten merkittävä osa ammattitaudeista todetaan työuran loppumisen jälkeen", kertoo Koskela.

"Eniten näitä tapauksia on rakennusalalla, jossa on altistuttu asbestille. Asbestin haitat näkyvät tunnetusti jopa 40 vuoden viiveellä. Yleisin asbestin aiheuttama tauti on asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeumat."

Meluvamma syntyy tyypillisesti pitkäaikaisen altistumisen seurauksena. Koska kumulatiivinen työhön liittyvä melualtistuminen on suurta eläkeiässä, meluvammadiagnooseja tehdään paljon ikääntyville henkilöille. Melulle altistutaan esimerkiksi suuria koneita käyttävässä valmistavassa teollisuudessa sekä rakentamisessa. Puolustusvoimissa altistutaan useasti äkillisille meluvammoille.

Lääkärit eivät tiedä ilmoitusvelvollisuudestaan – iso osa tapauksista jää ilmoittamatta AVIin

Lääkäreillä on lain määräämä velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista ja ammattitautiepäilystä AVIn työsuojelun vastuualueelle. Ammattitauti-ilmoitusten tiedot auttavat työsuojelua kohdentamaan toimintaansa yrityksissä työolojen parantamiseksi, altistumisen vähentämiseksi sekä ennaltaehkäisemään vastaavia sairaustapauksia.

"Lähes kolmeneljäsosaa tapauksista jää ilmoittamatta. Ilmoitusvelvollisuus ei ole riittävästi lääkärien tiedossa", harmittelee Koskela."Asiasta tarvitaan lisää laaja-alaista tiedotusta."

Teksti: TTL
Kuva: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Visiona hyvinvoivat ihmiset

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki. HENRY ry:n uusi puheenjohtaja Tomi