Kaikki näyttää hyvältä. Onko kaikki hyvin?
Päätöksenteon laatu alkaa tilannekuvan laadusta.
Päätöksenteon laatu alkaa tilannekuvan laadusta.
Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä
Työn arjen tilanteet, kuten verkkopalaverit ja jatkuva digitaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä oppimisen paikkoja. Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopistosta osoittaa, että tarkoituksenmukaiset digityön
EU:n palkka-avoimuusdirektiivin myötä tulee määritellä analyyttiset ja läpinäkyvät työn vaativuuskriteerit organisaation palkkojen määräytymiselle. JopiArvio on luonut yhdessä asiakkaidensa kanssa vaativuuden arviointijärjestelmiä
Kirjoittaja: Mari Helena Kanttikoski – Työyhteisöissä on aivan liikaa tietoa, prosesseja ja tavoitteita, mutta harvoin pysähdymme kysymään, miksi jonkun työ tuntuu
On helppo sanoa rekrytoivansa rohkeutta, aloitteellisuutta ja uudistumiskykyä. Se näyttää hyvältä ilmoituksessa ja kuulostaa siltä, että organisaatio on valmis luovuuteen, kehitykseen
Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi
Näkemykset konkareiden arvostuksesta työelämässä jakautuvat voimakkaasti. Jopa 36 % eläkkeelle siirtyneestä ajattelee, että vanhemmat työntekijät nähdään jopa rasitteena työelämässä. Samalla moni
Työsuhteen voi 1.1.2026 alkaen irtisanoa kevyemmin perustein, jos työntekijä rikkoo työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan edelleen kokonaisharkinnalla, eikä irtisanomista saa
Yli 4000 suomalaisen työnhakijan vastauksista selviää, että vaikka puolet hakijoista on tällä hetkellä työssäkäyviä, huono hakijaviestintä ja raskaat hakuprosessit luovat kaikille
Työnantajien rekrytointiaikeet heikkenevät entisestään. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indikaattori on 6 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen vuosineljännekseen on 7 prosenttiyksikköä ja viime vuoden
Työn maailma muuttuu nopeasti tekoälyn ja automaation myötä. Organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten hyvin työntekijät sopeutuvat uusiin teknologioihin ja
Sandwich-sukupolveen kuuluvat työntekijät tasapainottelevat arjessaan lastenhoidon ja ikääntyvien vanhempien tukemisen välillä. Suomessa ilmiö koskettaa erityisesti työikäisiä naisia, joilla hoivavastuut kasautuvat ja
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn
Jopa kolme neljästä yrityksistä jää liiketoimintatavoitteistaan kotimaan työmarkkinoiden osaajapulan takia, kertoo kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntijayrityksen Remoten 2025 Global Workforce Report -kysely. Remoten 2025 Global Workforce
Duunitorin data ja työnhakututkimus osoittavat, että etätyöpaikkojen määrä on kasvanut pitkällä aikavälillä, mutta viime vuosina kehitys on tasaantunut. Vielä vuonna 2018
Mielenterveyshaasteet ja avun tarve ovat lisääntyneet työelämässä. Työterveyslaitoksen uusi malli kokoaa yksilötason ennaltaehkäisyn, hoidon ja työkyvyn tuen selkeäksi kokonaisuudeksi. Malli on
LähiTapiola Vellamo Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä toteutettu opinnäytetyö selvitti, miten etä- ja hybridityömallit toimivat käytännössä ja mitä kehittämistarpeita henkilöstö kokee. Tulosten perusteella hybridityö
Value Summit 2025 -gaalassa marraskuussa palkittiin esimerkillistä arvojohtajuutta suomalaisessa työelämässä. Arvot nousivat näyttävästi esiin perjantai-iltana Helsingissä, kun Value Summit 2025 -gaalassa
Kansainväliset korkeakouluopiskelijat voisivat olla entistä vahvemmin mukana vauhdittamassa Suomen kasvua. Työministeri Matias Marttinen ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kutsuivat yritykset,
Työvoimabarometri ennakoi maltillista piristymistä työmarkkinoilla: työttömyys voi kääntyä laskuun ja avoimet työpaikat lisääntyä ensi vuonna. Samalla osaamispuutteet ja yksittäiset työvoimapulat korostuvat
Lähes kolmannes suomalaisjohtajista uskoo tekoälyn suoriutuvan ihmistä paremmin strategisessa suunnittelussa. Lähes kaikki ilmoittavat algoritmijohtamisen olevan jo arkipäivää omalla työpaikallaan. Tulokset käyvät ilmi Haaga-Helian tuoreesta Kone johtajana -tutkimuksesta.
Euroopan maissa ja muissa kehittyneissä valtioissa väestön ikääntyminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Tämän vuoksi työnantajat ja päättäjät pohtivat yhä useammin tärkeää kysymystä: kuinka voimme auttaa ihmisiä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään terveinä ja työkykyisinä?
Vain hieman yli puolet (52 %) eläkeläisistä haluaisi työskennellä eläkkeellä ollessaan. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli 60 prosenttia. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Suomalaiset toimistotyöntekijät eivät ole hylkäämässä toimistoa, mutta he odottavat siltä aiempaa enemmän. Uusi tutkimus osoittaa, että toimistolle halutaan tulla silloin, kun työympäristö aidosti tukee keskittymistä, yhteistyötä ja hyvinvointia.
Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi tukivat suomalaisten osaamisen kehittämistä yli kahden vuosikymmenen ajan. Työllisyysrahaston tuore julkaisu kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanon, käytön ja vaikutukset 2000-luvun alusta niiden lakkauttamiseen saakka.
Suomalaiset yritykset käyttävät tekoälyä hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen, kun eurooppalaiset rakentavat jo huomisen työelämää.
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että etätyö voi parantaa tuottavuutta tehtävissä, jotka vaativat syvää keskittymistä, mutta heikentää sitä töissä, joissa korostuvat tiivis yhteistyö, luovuus ja nopea vuorovaikutus.
Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.
Vastaanotolla tulee joskus hetki, jolloin ihminen huomaa selittävänsä työtään enemmän kuin vointiaan.
Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.
Keitä interim‑johtajat ovat, miksi he onnistuvat – ja mitä HR:n tulisi ymmärtää ROI:sta
Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.
Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.
EuroSafety kokoaa HR- ja työelämäteemat yhteen
Duunitorin kesätyönhakukysely selvitti, mikä on kesätyönhakijoiden mielestä reilu palkka. Toiveet ovat korkeammat kuin eniten kesätyöntekijöitä työllistävien alojen vähimmäispalkat. Lisäksi palkka on noussut tärkeimmäksi syyksi hakea kesätöitä.
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Vastuullisuus ei ole enää vain ympäristötekoja tai yritysvastuuraportteja. Yhä useammin vastuullisuus näkyy organisaatioiden arjessa henkilöstöjohtamisen, palkitsemisen ja palkkahallinnon käytännöissä. HR:n ja palkkahallinnon rooli on keskeinen, sillä työntekijöiden kokemus oikeudenmukaisuudesta rakentuu pitkälti juuri näiden toimintojen kautta.
Koronan jälkeisessä työelämässä moni organisaatio kamppailee hajaannuksen, kuormituksen ja heikentyneen yhteisöllisyyden kanssa. Ratkaisuja etsitään usein strategioista, uusista toimintamalleista ja nopeista kehittämistoimista.
Työelämä muuttuu nopeasti. Teknologia kehittyy, sääntely tarkentuu ja osaamisen liike ratkaisee, miten organisaatiot pärjäävät. Muutoksen keskellä yksi asia pysyy: ihminen ja se, miten tieto siirtyy ihmiseltä toiselle.
HR viesti 4/2026
– Kun HR-rutiinit siirtyvät teknologialle
– Yhteisöllisyyttä ei voi pakottaa
– Tekoälyn käyttöönotto junnaa
HR viesti 4/2026
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
