Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Vastuullisuus on osa hyvää henkilöstöjohtamista

Työntekijöistä huolehtiminen loppuun saakka on vastuullisuutta. Pitäytyminen vain lain asettamissa muutosturvan rajoissa on lyhytnäköistä. Riittävät tukitoimet maksavat itse itsensä takaisin.

Tämän päivän työmarkkinatilanteessa työnantajamielikuva on noussut entistä tärkeämmäksi. Lakisääteinen muutosturva ei aina takaa sitä, että yritykset pitävät riittävästi huolta työntekijöistään.

Tämän vuoksi tarvitaan vastuullista henkilöstöjohtamista.

”Vastuullisuus on sitä, että yritykset huolehtivat henkilöstöstään myös yli lain vaatimien rajojen”, toteaa toimitusjohtaja Katja Noponen Katja Noponen Oy:stä.

Käytännössä se tarkoittaa, että koko henkilöstöstä huolehditaan myös silloin, kun työntekijät ovat lähdössä pois talosta. Ja tuetaan myös heitä, jotka eivät vielä täytä lakisääteistä ehtoa viiden vuoden työsuhteessa olemisesta.

”Tämä saattaa unohtua, kun YT-neuvottelut tulevat eteen. Usein hoidetaan monelle työntekijälle uudessa ja oudossakin tilanteessa vain lain asettamat velvoitteet. Ja toivotaan, että kaikki menee hyvin. Olisi kuitenkin viisasta tarjota kaikille lähteville riittäviä tukipalveluja.”

Vastuu kumppanin valinnasta

Noposen mukaan on myös vastuullista valita kumppaniksi sellainen toimija, jonka toimintatavalla on selkeää vaikuttavuutta työntekijän tulevalle työuralle.

Myös sopeuttamistoimista vastaavien henkilöiden on helpompi toimia haastavassa tilanteessa, kun he tietävät, että yhteistyökumppani tekee varmasti kaikkensa uusien työpaikkojen ja eri työllistymiskeinojen saavuttamiseksi.

”Kumppania valittaessa on myös tärkeää varmistaa, että osatyökykyisistä pidetään irtisanomistilanteessa erityistä huolta.”

Katja Noponen, muutosturva

Mitä hyötyä vastuullisuudesta sitten on? Noponen vastaa sanomalla, että se kuuluu väistämättä hyvään henkilöstöjohtamiseen.

”Vastuullisuus paitsi parantaa yritysimagoa, se myös tuo eurosäästöjä. Tuottavuus paranee, kun henkilöstö kokee olonsa turvalliseksi, myös lähdön hetkellä. Tämä puolestaan heijastuu motiiviin, hyvinvointiin ja viime kädessä koko yrityksen jatkomahdollisuuksiin muuttuneessa tilanteessa.”

Vastuuttomuuteen ei varaa

Noponen korostaa, että yrityksillä ei ole varaa olla huomioimatta vastuuta sopeuttamistoimissa.
”On helppo huomioida nämä asiat silloin, kun yrityksellä menee hyvin.”

On silti hyvä ymmärtää, että jopa taloudellisesti haastavassa tilanteessa tähän kannattaa panostaa, koska se tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä esimerkiksi eläkeriskien hallinnan muodossa.
Vastuu koskee myös sopeuttamistilanteen jälkeen työhön jääviä ja heidän tukemistaan. Kun hyvinvointia johdetaan systemaattisesti, päästään alempaan kustannustasoon ja siten huomattavaan kilpailukyvyn paranemiseen.

”Vastuullinen, kestäviä ratkaisuja ylläpitävä työhyvinvoinnin johtaminen näkyy yrityksissä merkittävinä säästöinä sairauspoissaolokuluissa ja lopulta työeläkemaksuissa.”

Noponen heittää pallon yritysten HR-henkilöstölle.

”Korostaisin, että kun tehdään vastuullisia tekoja ja päätöksiä tänä päivänä, ne ovat vastuullisia myös huomenna. Vastuullisuuden tunnistaa myös siitä, kun tuntee sydämessään tehneensä vaikeassakin tilanteessa oikein”, toteaa Katja Noponen.

Lisätietoja: www.katjanoponen.fi

Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski
Kuva: Ari Vänttinen

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Pelillisyys innostaa oppimaan

Interaktiivinen ja osallistava peli on oivallinen vaihtoehto kalvosulkeisille Pelillistetyt vuorovaikutteiset henkilöstökoulutukset ovat joustava tapa järjestää koulutusta etänä ja paikan päällä. Peli

Työhyvinvointijohtamisen uudet tuulet

– hyvä ja hyvinvoiva esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä hybridityöelämässä Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin

Henkilöstötuottavuudella tuloksiin

Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja

Hyvinvointia yksilöllisellä valmennuksella

Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot