Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Väkivalta kasvatus- ja opetusalalla on lisääntynyt huolestuttavasti

Vuoden 2026 työolobarometrin mukaan työn kuormittavuus ja väkivalta ovat vakavia ongelmia opetusalalla. Samalla barometri osoittaa, että opettajat ovat aiempaa tyytyväisempiä työoloihinsa.
Kuva: Pexels

Väkivalta on lisääntynyt erityisesti perusopetuksessa, selviää opetusalan työolobarometristä.

Väkivalta on lisääntynyt erityisesti perusopetuksessa, jossa työskentelevistä joka viides (21 %) vastaaja kertoi olleensa oppilaan väkivallan kohteena. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa tilanne on vielä vakavampi: joka kolmas vastaaja on kohdannut lasten heihin kohdistamaa väkivaltaa.

”Oppimis- ja opetusympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa. Opetushenkilöstön hyvinvoinnin lisäksi opetuksen ja oppimisen työrauha on turvattava”, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

Yhteiset toimintaohjeet väkivallan ennaltaehkäisyyn puuttuvat edelleen. Siksi opetusalalle tarvitaan OAJ:n mielestä kiireellisesti työsuojeluohjelma.

”Jäsenemme ovat toivoneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla väkivaltaa ja uhkaavia tilanteita voidaan estää. OAJ:n sinnikkään vaikuttamistyön tuloksena työsuojeluohjelman valmistelu on onneksi aloitettu viime keväänä, ja työ on saatava etenemään viivytyksettä”, Murto sanoo.

Koulutusasteiden välillä isoja eroja työoloissa

Työolobarometrin mukaan lukioissa työskentelevät vastaajat ovat kaikkein tyytyväisimpiä, eikä lukioista raportoida lainkaan väkivaltaa. Heikoin työtyytyväisyys on ammatillisessa koulutuksessa, jossa myös opettajien alanvaihtoaikeet ovat lisääntyneet edelliseen barometriin verrattuna.

”Tällä hallituskaudella tehdyt rajut leikkaukset heijastuvat suoraan ammatillisen koulutuksen työoloihin. Opiskelijoille se on näkynyt muun muassa lähiopetuksen vähenemisenä”, toteaa OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.

Väkivalta on lisääntynyt erityisesti perusopetuksessa, selviää opetusalan työolobarometristä.

Myönteistä kehitystä työtyytyväisyydessä ja johtamisessa

Työolobarometrin mukaan johtaminen ja esihenkilötyö ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Työn sisältö ja työyhteisö tuottavat vastaajille hyvinvointia: yli neljä viidestä saa tukea ja apua työkavereilta.

Myös tiedon kulku, tasapuolinen kohtelu ja työntekijöiden mielipiteiden huomioiminen tärkeissä asioissa ovat parantuneet. Vastaajista 70 prosenttia kokee, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja tukee uusia ideoita.

”OAJ on vaikuttanut työyhteisöjen lujittamiseen muun muassa luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen kouluttamisella. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että tilanne on kohentunut”, iloitsee Walli.

Stressi vaivaa, osaamisen kehittämisessä puutteita

Vaikka positiivistakin kehitystä on tapahtunut, barometri nostaa esiin myös selviä puutteita työyhteisöjen toiminnassa. Työnantajien panostus henkilöstön osaamisen kehittämiseen on vähentynyt kahden viime vuoden aikana, ja työn kuormittavuus pysyy edelleen korkealla tasolla.

Vastaajista 75 prosenttia kokee työstressiä vähintään silloin tällöin. Muun muassa teknologian kehitys ja yhteiskunnalliset epävarmuustekijät muuttavat opetus-, kasvatus- ja tutkimusalaa vauhdilla.

”Opettajien osaaminen ei saa jäädä jälkeen muista aloista. Kun satsataan opettajien jatkokoulutukseen, voidaan vähentää heidän alanvaihtoaikeitaan ja taata laadukas opetus lapsille ja nuorille tulevaisuudessa”, Walli muistuttaa.

Lähde: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Jaa tämä artikkeli: 

Työympäristö

Paluu toimistolle

Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.