Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Vaihto-opiskeluohjelmat oppilaitosten tapaan työpaikoille

Vaihto-opiskeluvuodet ovat usein niitä mieleenpainuvimpia hetkiä opiskeluajasta. Sen lisäksi, että vaihto-opiskelulla on useita mieltä, kokemusta ja osaamista avartavia hyötyjä, voisi sen merkityksellisyyttä tutkia myös esimerkiksi motivaation, hyvinvoinnin ja tehokkuuden näkökulmasta.

Vaihto-opiskelu on usein seikkailu nuoruudessa, mutta voisiko
vaihto-opiskeluohjelman idea toteutua edelleen työelämässä –
vähintäänkin omassa organisaatiossa, mutta myös eri yritysten
välillä siten, ettei omasta työstä tarvitse lähteä päästäkseen
näkemään mitä muualla työmarkkinassa tapahtuu tai miten eri
yritykset samankaltaisia tehtäviä suorittavat? Että tulevaisuuden
työsopimuksessa vaihtomahdollisuus oman tai toisen alan
yrityksessä kuuluisikin automaattisesti diiliin? Mahdollisuus,
jossa yksilö kasvaa ammatillisesti ja yritykset kehittyvät yhteistyössä
näiden vaihtolähettiläiden avulla?

Tavoite lähtee oppimismahdollisuudesta ja
vastavuoroisuudesta

Oppilaitosten vaihto-opiskeluohjelmien tavoitteena on mahdollisuus
suorittaa osa tutkinnosta eri oppilaitoksessa, tyypillisesti
ulkomailla – ja vastavuoroisesti omaan oppilaitokseen saapuu
vaihto-opiskelija kohdemaasta.

Opiskelun ja oppimisen lisäksi
vaihtoaika usein tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen, jossa itsenäistymisen
ja pärjäämisen kokemukset ulkomailla asumisen,
kansainvälisen kaveriporukan ja opiskelijayhteisön kanssa verkostoitumisen
sekä laajemmin eri maiden näkökulmia avartavien,
koulutusalan teemojen käsittelyn myötä kasvattavat yksilöä.
Vaihto-opiskeluajat muistetaan ikuisesti.

Olisipa hienoa, jos oppilaitosten tarjoama vaihto-opiskelumalli
toimisi systemaattisesti myös työelämäkontekstissa vastavuoroisuuden
periaatteella siten, että yhteistyöyritykset lähettäisivät
osaajansa, ”vaihtolähettiläät”, molempiin organisaatioihin
oppimaan, näkemään, kokemaan ja kasvamaan määräajaksi.

Ohjelma tarjoaisi mahdollisuuden oppia yhdellä
työsopimuksella enemmän kuin yhden organisaation verran
työelämästä, työtehtävistä, yrityskulttuureista – erilaisilta ihmisiltä
ja osaajilta.

Vaihtomahdollisuus tarjoaisi ammatillisen
kehittymisen lisäksi inspiraatiota, uusia verkostoja sekä näkö kulmia avartavan kokemuksen, jota hyödyntää omassa kotiorganisaatiossa
määräajan päätyttyä. Tällainen yritysten välinen
yhteistyö tarjoaisi työntekijälle uuden, turvallisen kehittymispolun
luopumatta olemassa olevasta työsuhteesta sekä tuoden
palatessaan takaisin valtavasti lisää tietoa, taitoa ja parhaita
käytäntöjä jaettavaksi kotiorganisaatiolle.

”Usein sisäisen
liikkuvuuden
mahdollisuuksia on
omassa tiimissä.

Sisäisen liikkuvuuden käytäntöjen
laajentaminen yrityksen ulkopuolelle

Työelämässä tavoitteellista vaihto-opiskelua tapahtuu useimmiten omassa organisaatiossa, jota edistetään esimerkiksi sisäisen
liikkuvuuden ja työnkierron toimintamalleilla. Sisäisellä
liikkuvuudella pyritään vahvistamaan sitoutumista ja laajentamaan
osaamista yrityksen sisäisillä urapoluilla, uudenlaisten
työtehtävien ja vastuualueiden kautta.

Usein sisäisen liikkuvuuden mahdollisuuksia on omassa tiimissä,
mutta myös eri toimintojen ja tiimien välillä, kansainvälisissä
organisaatioissa mahdollisesti eri maiden välillä tai esimerkiksi
projektityöskentelyn kautta. Halukkuus kehittyä sisäisesti
eri työtehtävissä tunnistetaan esimerkiksi kehitys- ja urakeskusteluissa, ja toisinaan sisäistä liikkumista ohjataan vahvemmin
työnantajan suunnalta, esimerkiksi organisaatioiden
muutostilanteissa. Pääsääntöisesti sisäisen liikkumisen tai työnkierron
mahdollisuudella, määräaikaisesti tai vakituisesti, saadaan
itselleen arvokasta, uutta osaamispääomaa ja motivaatiota,
sekä jaetaan osaamista yrityksessä.

Sisäisen liikkumisen ja työnkierron mahdollisuus rajautuu
tyypillisesti oman organisaation sisälle, luonnollisestikin. Mutta
entäpä jos sama toimintamalli toimisikin myös yritysten välisenä
yhteistyönä tulevaisuudessa – vaihtolähettiläiden lähettämisenä saman alan toimijan tai jopa eri alalla vaikuttavan
työnantajan vastaaviin tehtäviin määräajaksi? Saisimmeko
työelämän rakenteet tukemaan tällaista mahdollisuutta riittävästi,
jossa työntekijänä pääsisikin kasvamaan ja oppimaan
toiseen yritykseen ja palaamaan sovitun ajan kuluttua takaisin
ilman työpaikan vakituista vaihtamista?

Yritysten välinen vaihtolähettiläsmalli antaisi mahdollisuuden
sekä yksilölle että yritykselle kehittyä ja uudistua
yhdistämällä parviälyyn eri organisaatioiden toimijoita
samankaltaisten työelämähaasteiden ja -prosessien äärellä;
benchmarkaamalla
pidempiaikaisesti onnistuneita käytäntöjä,
oppimalla toinen toisilta, vertailemalla sekä jakamalla
osaamista molemminpuolisesti.

Voisiko oppilaitosten vaihto-opiskelumallin hyödyt toimia siis myös työelämäkontekstissa?
Yhteistyö samojen ja samankaltaisten haasteiden
ja mahdollisuuksien parissa, jossa tunnistettaisiin yrityksiä
yhdistävät tavoitteet ja haasteet, ja laitettaisiinkin vaihtolähettiläät
tutkimaan yhdessä etenemis- ja kehittämismahdollisuuksia?

Ajatelkaa, jos yrityksiä yhdistävistä työelämän prosessista,
kuten rekrytoinnin tai perehdytyksen kehittämisestä,
tehtäisiinkin vaihtoyritysten välinen, yhteinen työelämää
edistävä tavoite, jossa kilpailun sijaan lyötäisiinkin ajatukset
yhteen parhaiden mallien ja käytäntöjen osalta, ja lopputulos
olisi yhteisesti hyödynnettävissä sen sijaan, että jokainen
yritys pähkäilee prosessin kanssa itsenäisesti?

Teksti: Lotta Lukka
Kuvat Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Digitaalisen transformaation aallonharjalla

Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota, paljastaa henkilöstöpalveluyritys ManpowerGroupin uusi tutkimus. Yritykset, jotka panostavat innovointiin ja osaamisen kehittämiseen, selviävät todennäköisimmin kriisistä voittajina. Vuoden

Konfliktit tulevat työnantajalle kalliiksi

Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntijaksi valmistunut sosiaalipsykologi Harri Romakkaniemi tietää, kuinka työyhteisöissä pienet ongelmat voivat paisua suuriksi. ”Pitkän työurani aikana olen nähnyt, miten

Unelmatehdas kulmahuoneessa?

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja uskaltaa unelmoida muustakin kuin liikevaihdon kasvattamisesta tai muhkeista bonuksista. Freia Oy:n toteuttama tutkimus päästi ääneen johtajat,

HR-ratkaisut hyvinvoinnin tukena

Etäjohtaminen vaatii herkkiä tuntosarvia ja arkea helpottavia työkaluja Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla

Talenttien elinkaari haltuun

Moduulipohjaiset ja modernit henkilöstöhallinnon työkalut mukautuvat erilaisiin tarpeisiin Henkilöstöhallinnon prosessien sujuvuus vaikuttaa organisaation toimintaan ja tehokkuuteen, työnantajamielikuvaan sekä henkilöstön viihtyvyyteen ja

HR ihmisten kestävän johtamisen tukena

HR:n perinteinen rooli on tukea johtoa esihenkilötyössä, jolloin keskitytään johtajan ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen. Kestävässä johtamismallissa asiaa ajatellaankin hieman toiselta kannalta:

Tavoitteista totta – mutta miten?

Työelämä ja organisaatiot uudistuvat jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan liiketoimintaympäristön muutoksiin ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toimiva sisäinen viestintä varmistaa tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisen liiketoiminnan ja

Uutuuskoulutus: palvelumuotoilu HR-työssä

Tiesitkö, että palvelumuotoilun menetelmät auttavat luomaan toimivamman ja tuottavamman HR:n? Opi modernit palvelumuotoilun menetelmät Rastor-instituutin uudessa koulutuksessa Palvelumuotoilu HR-työssä – tuotekehitystyön

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,