Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Uusi professori tutkii työssä oppimisen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä – “Oppiminen ei ole pelkästään innostavaa, vaan se voi myös kuormittaa”

Toukokuussa aikuiskasvatuksen professorina aloittanut Kaija Collin on tarkastellut työurallaan aikuisten oppimista monesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva jatkuva oppiminen puhututtaa etenkin nykyajan vaativassa ja kovatahtisessa työelämässä, mutta sen yhteyksiä työhyvinvointiin tulisi Collinin mukaan selvittää tarkemmin.

Professori Kaija Collinin tutkimuksen ytimessä on ollut koko hänen uransa ajan aikuisten työssä oppiminen. Reilun parikymmenvuotisen tutkijanuransa aikana hän on tarkastellut ilmiötä muun muassa moniammatillisen yhteistyön, ammatillisen identiteetin ja toimijuuden, johtamisen sekä kestävän työssä oppimisen näkökulmista. Ajankohtaisimmat tutkimusintressit liittyvät työssä oppimisen ja työhyvinvoinnin kytköksiin sekä siihen, miten eri sukupolvet suhtautuvat jatkuvan oppimisen vaatimuksiin ja oppivat työssä yhdessä.

”Meillä on yleinen oletus siitä, että oppiminen on kauhean kivaa ja mahtavaa, ja kehittyminen on nopeaa ja pelkästään positiivista. Meillä ei ole vielä aiheesta tutkimusta, mutta oppimisvaatimukset ovat varmasti myös niitä, jotka kuormittavat. Tutkimus aiheesta onkin erityisen tärkeää nyt, kun työelämän tahti ja osaamisvaatimuksen kiihtyvät jatkuvasti”, Collin sanoo.

Tutkimuskohteena sukupolvien erilaiset suhtautumiset oppimiseen

Syyskuun alussa käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke vie Collinin tutkimuksen uuteen suuntaan ja tutkijoiden katse kohdistuu työelämässä rinnakkain toimiviin eri sukupolviin. Hankkeessa tarkastellaan, suhtautuvatko eri ikäiset työntekijät eri tavoin jatkuvaan oppimiseen ja millaisia avainkokemuksia heillä on työssä oppimisesta. Tutkimus toteutetaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa terveydenhuollon ja ICT-alan työpaikoilla.

”On kiinnostavaa selvittää, miten sukupolvien mahdolliset erot näkyvät arjen työelämässä. Synnyttävätkö ne työpaikoilla jännitteitä, vai voisiko mahdollisesta erilaisuudesta löytyä myös voimavaroja”, Collin pohtii.

Oppimista tuetaan arkisissa rakenteissa

Alasta ja organisaatiosta riippumatta työssä tapahtuvan oppimisen haasteet ovat usein samankaltaisia. Jatkuvaa oppimista voivat estää esimerkiksi tuen ja arvostuksen puute tai se, ettei organisaatioissa ymmärretä, miten oppiminen toimii.

”Organisaatioissa pitäisi paremmin ymmärtää jatkuvan, työn arjessa tapahtuvan oppimisen merkitys. Oppimista tulisi tukea niin henkilöstönkehittäjien ja lähiesimiesten toimesta kuin myös ylimmän johdon luomien rakenteiden avulla”, Collin painottaa.

Collinin tutkimus on tuonut myös esiin, että työssä oppimisen kokemukset muotoutuvat lisäksi työn erityispiirteiden ja organisaatiokontekstin mukaan. Rakenteellinen hierarkia ja valta-asetelmat voivat vaikuttaa siihen, millaisia haasteita oppimisessa kohdataan ja miten oppimista arvostetaan.

Pitkä ura tutkimuksen ja kehittämisen parissa

Kaija Collin väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi vuonna 2005 ja on siitä lähtien työskennellyt Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Apulaisprofessorina hän on toiminut vuodesta 2020. Collinin asiantuntijuutta on hyödynnetty laajasti niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tutkimusyhteisöissä. Hänen osaamistaan on käytetty myös käytännön työelämän kehittämisessä ja johtamisen oppimista tukevien käytäntöjen rakentamisessa.

Lähde: Jyväskylän yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija

Monimuotoisuus kilpailuvaltiksi hyvällä johtamisella

Monimuotoisen työyhteisön osaaminen on laaja-alaista ja tuo kilpailuetuja organisaatiolle. Monimuotoisen työyhteisön johtaminen vaatii puolestaan ymmärtämistä ja työkaluja erilaisten tilanteiden käsittelyyn. Monimuotoisuusosaaminen

HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys

Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi

Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä

Kun työmarkkinassa jylläävät yhtä aikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa

Sparrausta työpaikan HR-projektiin

Koulutuksessa voi tehdä työelämäkehittämisprojektin, saada siihen asiantuntijasparrausta sekä opintopisteitä. Oman organisaation HR-kehittämisprojektin voi toteuttaa myös osana koulutusta Ammattikorkeakouluissa opiskellaan työelämälähtöisesti. Koulutuksen

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,