Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Uupunut esihenkilö on yritykselle taloudellinen riski, sillä johtajan kyynistyminen katkaisee tiimin työn imun

Jussi Tanskanen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että uupuneelta johtajalta loppuvat voimavarat laadukkaiden alaissuhteiden ylläpitämiseen, mikä johtaa työntekijöiden omistautumisen lopahtamiseen. Kuva: Vaasan yliopisto

Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että uupuneelta johtajalta loppuvat voimavarat laadukkaiden alaissuhteiden ylläpitämiseen, mikä johtaa työntekijöiden omistautumisen lopahtamiseen. Ilmiö on erityisen korostunut nykyisessä intensiivisessä työelämässä ja etätyössä.

Työelämän jatkuva tehostuminen ja muutos asettavat kovia paineita organisaatioille. Jussi Tanskasen johtamisen alan väitöstutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten investointi esihenkilö-alaissuhteiden laadun parantamiseen esimerkiksi esihenkilöiden jaksamisen kautta on yksi organisaation tehokkaista tavoista parantaa tulosta ja työntekijöiden hyvinvointia. Hyvät suhteet alaisiin luovat työn imua, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia.

”Työn imu on parhaimmillaan tunne siitä, että työhön on mukava tarttua ja se antaa virtaa. Tutkimus paljastaa kuitenkin karun ketjureaktion: esihenkilön uupumus ja kyynistyminen heijastuvat suoraan alaissuhteisiin. Kun esihenkilöltä puuttuu voimavaroja aitoon kohtaamiseen ja myötätuntoon, työn imu hiipuu koko tiimissä. Tämä pahoinvoinnin kierre heikentää lopulta koko organisaation suoriutumista”, Tanskanen kuvailee.

Laadukas suhde puskuroi työn raskautta

Tutkimus osoittaa, että laadukas kahdenvälinen suhde esihenkilön kanssa on työntekijälle merkittävä voimavara. Hyvän esihenkilösuhteen ansiosta työn ponnistelut koetaan kevyempinä ja palkkiot suurempina. Huonossa suhteessa viestintä jää muodolliseksi, mikä voi johtaa epäreiluuden kokemuksiin ja tiimin jakautumiseen.

Tanskanen korostaa, että organisaatioiden on tuettava esihenkilöiden jaksamista ja annettava heille riittävästi päätäntävaltaa palkitsemiseen.

”Esihenkilöllä on oltava resursseja palkita alaisiaan muullakin kuin rahalla kuten arvostuksella ja autonomialla. Jos esihenkilö on vain väliportaan toteuttaja ilman liikkumavaraa, luottamus suhteessa kärsii. Myös etätyö korostaa tätä tarvetta, sillä kun työkaverisuhteet ohenevat, esihenkilöstä tulee työntekijän ensisijainen linkki koko organisaatioon.”

Lähde: Vaasan yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Työyhteisöjen suosikkitapahtuma laajenee Tampereelle

Edenred Yritysmaratonviesti, Suomen suurin työyhteisöille suunnattu juoksutapahtuma, laajenee Helsingistä Tampereelle toukokuussa 2024. Tämä suosittu hyvän mielen tapahtuma tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden

Työhyvinvointi on strateginen valinta

Hyvinvointi on enemmän kuin vain yksittäinen valinta – se on strateginen päätös. Varalan hyvinvointipalveluissa uskotaan, että henkilöstön hyvinvointia voidaan vahvistaa pitkäjänteisen

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.