Innovaatiot, digitalisaatio ja rohkea uudistuminen laittavat uusiksi työtä ja työnkuvia. Työelämän muutoksessa on kuitenkin tilaa niille, joilla on halu kasvaa – niin ihmisille kuin yrityksillekin. Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits uskoo, että uudistumiskykyiset ihmiset vievät Suomea kohti työelämän kärkimaata.
Menestyjät satsaavat osaamiseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön
Kauppalehti on 20 vuoden ajan listannut menestyneimpiä suomalaisia yrityksiä ja analysoinut niiden menestystekijöitä. Asiakaslähtöisyys, laatu ja kehitys ovat kriittisiä menestystekijöitä, mutta niitäkin tärkeämmät liittyvät henkilöstöön. Ykkös- ja kakkossijoilla kulkevat nimittäin käsikynkkää osaaminen ja ammattitaitoinen henkilöstö.
Miksi lopulta juuri henkilöstön osaaminen ja ammattitaito ratkaisevat, mikä yritys menestyy, Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits?
– Palveluliiketoiminta on noussut liikevaihdon näkökulmasta tasaveroiseksi valmistustoiminnan rinnalle myös valmistavassa teollisuudessa. Asiakkaan palvelukokemus on ratkaiseva tekijä toimialalla kuin toimialalla. Kaikki lähtee aina ihmisen osaamisesta, olipa kyseessä sitten ihmisen tuottama palvelukokemus tai automatisoitu asiakaspalveluprosessi.
Toisaalta myös menestyvien tuotteiden ja tehokkaiden valmistusmenetelmien takana on ammattitaitoinen henkilöstö.
– Kaikki toiminnan kehittäminen on kiinni ihmisten osaamisesta – tuoteideat, valmistavan teollisuuden prosessit ja menetelmät, robotiikka ja niin edelleen. Yrityksen menestyksen maaperä ovat luovat, intohimoiset ja osaavat oman alansa ammattilaiset, Berkowits täydentää.
Elinikäinen oppiminen tuo koko osaamispotentiaalin käyttöön
Osaamisen ja työllistämisen palveluita tarjoavan yhtiön toimitusjohtajana Berkowits tuntee suomalaisen työelämän tarpeet, haasteet ja potentiaalin. Hänen mukaansa olisi tärkeä ratkaista, miten koko osaamispotentiaali saadaan käyttöön – niin kansallisesti kuin yksilö- ja yritystasolla. Näin myös kasvatetaan työvoiman kokonaismäärää ja entisestään pienennetään työttömyysastetta.
Yksi asenteellisista ongelmista on ikäsyrjintä, jota käsittelevä keskustelu polarisoituu helposti. Joko yliarvostetaan nuoruuden tuomaa tuoreutta, intoa ja nopeaa omaksumiskykyä tai iäkkäämpien kollegoiden kokemusta ja näkemyksellisyyttä.
– Meillä kaikilla on omat henkilökohtaiset vahvuutemme. Onko uuden innovoinnissa ja oppimisessa kyse edes iästä vai ennemminkin yksilöiden välisistä eroista?
Myös Rastor-instituutin palvelu- ja kehitysjohtaja Marjo Silvon mukaan sekä työntekijät että työnantajat saattava olla ikään liittyvien stereotypioiden vankeja. Kansantalouden kannalta on kestämätöntä, että monilla aloilla osaajista on pulaa ja saman aikaan ison osaamis- ja kokemuspääoman annetaan valua hukkaan, Silvo bloggaa.
Mitään fyysistä estettä uudistumiselle tai työkyvykkyydelle ei monissa asiantuntija-ammateissa ole, ja Toni Berkowitsin mukaan uudistuminen on kiinni omasta asenteesta oppia uutta.
– Rastor-instituutissa me uskomme, että jokaisella on mahdollisuus onnistua työelämässä.
Elinikäisen oppimisen teema on vahvasti mukana työelämää koskevassa keskustelussa. Se liittyy työelämän tuottavuuteen sekä ihmisen omaan työssä menestymiseen ja urahyvinvointiin.
Työelämän kehittämisen parissa pitkään työskennellyt Berkowits näkeekin, että suomalaisen koulutusjärjestelmän tulisi nykyistä laajemmin hyödyntää osaamisen kehittämisen ratkaisuja, joissa opitaan työtä tekemällä ja työn ohessa.
– Koulutusmenetelmä, jossa osaamisen kehittäminen on sidottu vahvasti omaan työhön ja siinä annettuihin näyttöihin, on erittäin toimiva malli. Samankaltaista oman osaamisen osoittamiseen perustuvaa mallia tulisi hyödyntää laajemmin koko suomalaisessa koulutuskentässä, Toni Berkowits näkee.
Osaamishubeilla Suomi työelämän kärkimaaksi
Vientivetoisena maana Suomen on löydettävä erottautumiskeinot myös kansainvälisillä markkinoilla. Berkowits näkee merkittävän potentiaalin kasvualoilla, kuten cleantech-ratkaisuissa, joiden ympärille tulisi luoda yhteisöllisiä ja aktivoivia osaamishubeja. Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää nimittäin poikkeuksellisia innovaatioita, tuote- ja palvelukehitystä sekä markkinointi- ja myyntiosaamista.
– Pienenä maana meidän on yhdistettävä voimamme, jotta yhä useammalle aukeaa polku kansainvälisille markkinoille. Esimerkiksi teollisuuden, palvelutoiminnan ja koulutuksenjärjestäjien yhteisiä osaamishubeja tulisi hyödyntää yhä enemmän, jotta voidaan innovoida ratkaisuja ja konsepteja kansainvälisiä markkinoita varten. Tällaiset klusterit keräävät helpommin myös rahoitusta.
Rastor-instituutti on koulutus- ja urapalveluillaan tekemässä Suomesta työelämän kärkimaata tuottavuudessa ja hyvinvoinnissa. Kun yhä useampi yksilö voi tarjota työelämälle täyden potentiaalinsa läpi mahdollisimman pitkän, innostavan työuran, Suomi on matkalla kohti menestystä.
Teksti: Maria Mäenpää
