Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä

Kun työmarkkinassa jylläävät yhtä aikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa kilpailutekijä – nykyiset työntekijät. Tämän mahdollistaa esimerkiksi laadukas uravalmennus, sillä sen avulla voidaan tarjota yksilölle motivoiva työura, suitsia kallista vaihtuvuutta ja korvausrekrytointikierrettä, sekä parantaa johtamisen laatua tukemalla työntekijöiden omia urajohtamistaitoja.

Tämän hetken merkittävimpiä työmarkkinailmiöitä ovat osaajien hankinnan asettuminen yritysten strategian keskiöön, teknologian ja kulutuskäyttäytymisen synnyttämät uudet työtehtävät ja niiden vaatima osaaminen, talouden taantuma ennätyksellisine inflaatio- ja korkotasoineen, sekä lisääntyvät pandemiat ja ilmastonmuutokset liikkuvuuden muutosvoimana. Myös monikanavaisen ansainnan, hybridityön ja epätyypillisten työsuhteiden normalisoituminen on olennainen osa työntekemisen tavan muutosta.

Muutoksista syntyy paljon myös hyvää, sillä ne pakottavat yhteiskuntaa, yrityksiä ja yksilöitä kehittymään ja kehittämään. Mukana on kuitenkin myös pohdittavaa. ”Tuntuu, että osalla nuorista odotukset työn ja työelämän suhteen eivät välttämättä ole realistisia ja työpaikkaa vaihdetaan joskus kevyinkin perustein, kun esimerkiksi palkka – tai urakehitys ei olekaan omasta mielestä yhtä nopeaa kuin ystävillä. Kannustaisin nuoria pohtimaan työtä ja kehittymistä kokonaisvaltaisesti; millaista laajaa perusosaamista minun olisi hyvä kehittää, joka sitten myöhemmin auttaisi uralla eteenpäin, ja mitkä asiat minua oikeasti motivoivat. Nuorilla on tällä hetkellä todella kovia paineita näyttää menestyneeltä eikä insta-postauksissa useinkaan näy ne kaikkiin työtehtäviin liittyvät rutiinit tai tylsemmät tehtävät”, pohtii Raisa Jyrkinen Valiolta (VP, People & Organisation Development).

kuva
Raisa Jyrkinen Valiolta pohtii, että osalla nuorista odotukset työn ja työelämän suhteen eivät välttämättä ole realistisia ja työpaikkaa vaihdetaan joskus kevyinkin perustein, kun esimerkiksi palkka – tai urakehitys ei olekaan omasta mielestä yhtä nopeaa kuin ystävillä
KUVA: BRAND PHOTO OY

Näiden murrosten keskellä kehittyminen, oppiminen ja osaajien sitouttaminen ovat HR- ja liiketoimintajohdon keskeisiä haasteita, sillä motivoitunut henkilöstö on yritysten ainoa todellinen kilpailuetu. Apua tähän on haettu paitsi teknisistä keinoista kuten palkitsemisesta, myös kääntämällä ajattelu yhteisen hyvän tavoitteluun: luomalla yritykselle ja yksilölle molempia palvelevia tavoitteita, esimerkiksi mahdollisuuksia joustavaan työelämään ja jatkuvaan oppimiseen.

Uravalmennus on tehokas sitouttamisen työkalu, sillä sen avulla parannetaan yksilön itsetuntemusta, motivaatiota ja urajohtamistaitoja. Tällöin hän osaa sanoittaa osaamistaan ja motivaatiotaan, jolloin yritys pystyy tarjoamaan hänelle kiinnostavia rooleja ja urapolkuja. ”Saranen on yritysten tukena sen kaikissa kasvuvaiheissa. Paitsi työvoiman hankinnassa ja siitä luopumisessa, myös osaamisen uudistamisessa ja nykyisen henkilöstön koko potentiaalin hyödyntämisessä. Tässä keskeinen työkalu on urajohtamistaitojen tukeminen valmennuksen kautta, sillä yksilöiden urapolut rakentavat yrityksen kasvun”, analysoi Laura Sydänmaanlakka Saranen Consultingilta (Director, Customer Success & Sales development).

kuva
”Yhden osaajan lähteminen maksaa yritykselle jopa 10 kuukauden palkkaa vastaavan summan. Yksilöt eivät välttämättä itsekään tunnista osaamistaan, mikä saattaa olla myös johtamis- tai esihenkilöongelma”, pohtii Laura Sydänmaanlakka Saranen Consultingilta.
KUVA: SARANEN CONSULTING

Yksilön toimijuus keskiössä

Uravalmennus on kilpailukykytekijä. Sen avulla mahdollistetaan motivoivia ja yksilöllisiä urapolkuja, tuetaan yrityksen sisäistä liikkuvuutta ja organisaation oppimista, hillitään epätervettä vaihtuvuutta ja näin mahdollistetaan rekrytointiorganisaation keskittyminen kasvuun eikä jatkuviin korvausrekrytointeihin, sekä nostetaan johtamisen laatua tukemalla yksilöiden omaa urajohtamiskykyä. “Yhden osaajan lähteminen maksaa yritykselle jopa 10 kuukauden palkkaa vastaavan summan. Yksilöt eivät välttämättä itsekään tunnista osaamistaan, mikä saattaa olla myös johtamis- tai esihenkilöongelma. Ulkopuolinen ammattivalmentaja voi auttaa tässä, ihan yksilötasolta organisaatiotasolle esimerkiksi antamalla työkaluja osaamisen tunnistamiseen sekä johtamiseen: työmarkkinatietoa, rekrytointiapua, uudelleenkoulutusohjelmia, valmennuksia, sekä tukea muutostilanteisiin ja oppimisen kulttuurin luomiseen”, luettelee Sydänmaanlakka.

Uravalmennus ei siis ole pelkkää yksilövalmennusta, vaan keinovalikoimaa on ja syntyy koko ajan asiakastarpeiden kasvaessa. Valiolla urajohtamistaitoja on kehitetty paitsi hankkimalla henkilöstölle ulkopuolista uravalmennusta, myös järjestämällä yhtiön sisäisiä ura-workshoppeja. Workshopeissa tuetaan työntekijöiden toimijuutta ja omistajuutta oman työuran suunnittelussa ja haastetaan heitä pohtimaan trendien ja ympäristön vaikutuksia omaan työhönsä. Työnkierrossa Valiolla on kymmeniä ihmisiä vuosittain.

Lisäksi Valio osallistuu Työterveyslaitoksen “Osaava ja uudistuva työura” -hankkeeseen, jonka kautta saadaan työkaluja sekä virtuaalista ja valmentajan fasilitoimaa valmennusta. “Tulevaisuudessa toivoisin vahvempaa yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä, jossa markkina- ja tutkimustietoa saataisiin tehokkaammin yritysten käyttöön. Tarvittaisiin tietoa esimerkiksi EU:n sisäisestä resurssoinnista ja liikkuvuudesta, verotuksesta ja hybridityöstä. Nyt tieto on melkoisen hajallaan”, toivoo Jyrkinen.

Suurimmat murrokset edessäpäin

Suurimmat työmarkkinamurrokset ovat kuitenkin vasta edessäpäin, mikä vaatii muutoksia sekä yksilö- ja yritystasolla että yhteiskunnassa esimerkiksi lainsäädännössä ja keskusteluilmapiirissä. Sekä Jyrkinen että Sydänmaanlakka näkevät, että työelämän joustavuus ja osaamiskysymykset ovat tulevaisuudessa työelämäilmiöiden keskiössä. Tulevaisuudessa yksilöt hyödyntänevät laajemmin mahdollisuuksia nykyistä joustavampaan ja moninaisempaan ansaintaan – toisaalta, yritykset hakevat mahdollisuuksia entistä moninaisempaan ja rajat ylittävään osaamisen hankkimiseen. Entistä strategisempaa lienee myös keskustelu siitä, mikä osaaminen pidetään yrityksen sisäisissä käsissä ja mikä osa ostetaan verkostoista jostakin päin maailmaa.

Jyrkinen ennustaa, että oman toimijuuden ja urajohtamistaitojen merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan, ja jokainen on enenevissä määrin vastuussa omasta työmarkkinakelpoisuudestaan. Esihenkilöstä tulee vielä vahvemmin valmentaja, joka mahdollistaa yksilön kehittymisen senhetkisessä työpaikassa.

”Uravalmennus on kilpailukykytekijä.

Ulkopuolinen ja puolueeton uravalmentaja on paras valinta

Kun yritys ostaa henkilöstölleen vapaaehtoista uravalmennusta, eikä kyseessä ole muutosturvaan perustuva lakisääteinen työllistymistä edistävä valmennus, on erityisen tärkeää sopia pelisäännöistä läpinäkyvästi ja kirjata ne jo sopimukseen. Sopimuksessa määritellään luonnollisesti määrä, laajuus, toteutustapa, kesto ja aikataulu, sekä vastuut, mutta myös luottamuksellisuudesta on hyvä sopia: vaikka valmennuksen maksaja olisi yritys, uravalmennukset sovitaan lähtökohtaisesti luottamuksellisiksi valmentajan ja yksilön välisiksi keskusteluiksi eikä niiden sisällöstä näin raportoida työnantajalle. Myös aihealueisiin voidaan sopia jonkinasteisia rajauksia.

Pätevä uravalmentaja on aina paras ja turvallisin valinta. Hän on tyypillisesti suorittanut joko uraohjauksen erikoistumisopinnot tai coaching-sertifikaatin. Hänellä on myös työelämäja valmennuskokemusta usealta eri toimialalta.

Teksti: Pia Klemetti

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Digitaalisen transformaation aallonharjalla

Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota, paljastaa henkilöstöpalveluyritys ManpowerGroupin uusi tutkimus. Yritykset, jotka panostavat innovointiin ja osaamisen kehittämiseen, selviävät todennäköisimmin kriisistä voittajina. Vuoden

Konfliktit tulevat työnantajalle kalliiksi

Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntijaksi valmistunut sosiaalipsykologi Harri Romakkaniemi tietää, kuinka työyhteisöissä pienet ongelmat voivat paisua suuriksi. ”Pitkän työurani aikana olen nähnyt, miten

Unelmatehdas kulmahuoneessa?

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja uskaltaa unelmoida muustakin kuin liikevaihdon kasvattamisesta tai muhkeista bonuksista. Freia Oy:n toteuttama tutkimus päästi ääneen johtajat,

HR-ratkaisut hyvinvoinnin tukena

Etäjohtaminen vaatii herkkiä tuntosarvia ja arkea helpottavia työkaluja Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla

Talenttien elinkaari haltuun

Moduulipohjaiset ja modernit henkilöstöhallinnon työkalut mukautuvat erilaisiin tarpeisiin Henkilöstöhallinnon prosessien sujuvuus vaikuttaa organisaation toimintaan ja tehokkuuteen, työnantajamielikuvaan sekä henkilöstön viihtyvyyteen ja

HR ihmisten kestävän johtamisen tukena

HR:n perinteinen rooli on tukea johtoa esihenkilötyössä, jolloin keskitytään johtajan ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen. Kestävässä johtamismallissa asiaa ajatellaankin hieman toiselta kannalta:

Tavoitteista totta – mutta miten?

Työelämä ja organisaatiot uudistuvat jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan liiketoimintaympäristön muutoksiin ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toimiva sisäinen viestintä varmistaa tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisen liiketoiminnan ja

Uutuuskoulutus: palvelumuotoilu HR-työssä

Tiesitkö, että palvelumuotoilun menetelmät auttavat luomaan toimivamman ja tuottavamman HR:n? Opi modernit palvelumuotoilun menetelmät Rastor-instituutin uudessa koulutuksessa Palvelumuotoilu HR-työssä – tuotekehitystyön