Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Unelmatehdas kulmahuoneessa?

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja uskaltaa unelmoida muustakin kuin liikevaihdon kasvattamisesta tai muhkeista bonuksista. Freia Oy:n toteuttama tutkimus päästi ääneen johtajat, jotka haaveilevat sapattivuodesta tunturien keskellä ja paremmasta työelämästä tuleville sukupolville – tai sitten ihan vain hyvästä arjesta rakkaimpiensa ympäröimänä.

Kuva

Freia Oy:n toimitusjohtaja Antti Äikäs toteaa, että ajatus yritysjohdon unelmiin keskittyvästä tutkimuksesta alkoi itää, kun yrityksessä havahduttiin huomaamaan, että ”pomojen sisäinen maailma” oli tältä osin varsin kartoittamatonta seutua.

”Kaikilla johtajilla on tavoitteita, koviakin, mutta miten on unelmien laita? Siitä meillä ei ole oikein mitään käsitystä”, Äikäs toteaa ja lisää, että unelmat ovat tärkeitä, koska ne ovat meidän ”pitkäaikaista polttoainettamme” niin työelämässä kuin siviilissäkin.

”Unelmien avulla ihminen suuntaa voimavaroja tiettyyn suuntaan elämässään.”

Kaikkien aikojen ensimmäinen DREAMS-tutkimus toteutettiin lopulta 18.12.2020-1.1.2021 ja vastauksia saatiin 221. Osallistujista 202 salli tietojensa hyödyntämisen tutkimusyhteenvedossa.

Ei yhdestä muotista

Vastaukset ryhmiteltiin johtajien taustan mukaisesti: CEO & CFO, HR, Myynti & Markkinointi, Kehitys, Asiakkuudet ja Muut. ”Vastauksia saatiin tasaisesti, vaikka yksittäisenä ryhmänä toimitusjohtaja ja talousjohtaja -kategoria oli suurin”, Äikäs kertoo.

Mitä unelmakartoitus sitten paljasti? Tutkimus koonti paljasti, että kyselyyn vastanneiden johtajien vastaukset olivat avoimia, rehellisiä ja yksilöllisiä. Näköala johtajien sielunmaisemaan kirkastui – ja vastaukset mielenkiintoista luettavaa monipuolisuudessaan.

”Unelmissa korostuvat henkilökohtaiset, ihmisläheiset ja kokemukselliset asiat”, tiivistää Äikäs.

Hyvää elämää etsimässä

Unelmia todella oli laidasta laitaan. Siinä missä yksi johtaja haaveili vapaasukelluksesta valaiden kanssa, toinen unelmoi pääsevänsä terveenä eläkkeelle. Sapattivuosi Lapissa kiinnosti – mutta niin myös se, että oma organisaatio menestyisi ja kukoistaisi.

”Altruistisia parempaa muille unelmia esiintyi 24% aineistossa. Näihin sisältyi mm. yhteiskunnallinen vaikuttaminen, maailmanparantaminen ja ekologiset ratkaisut ja se miten voisi olla parempi vanhempi lapsilleen.”

Äikkään mukaan tämä kielii siitä, että huippujohtaja ei – tietystä mielikuvasta huolimatta – haaveile herkeämättä mistään miljoonien eurojen myyntiennätyksistä, vaan tavoittelee hyvää, onnellista ja tasapainoista elämään siinä missä me kaikki muutkin.

”Myös johtajien elämässä vallalla ovat aika pehmeät arvot: läheisten kanssa halutaan viettää aikaa ja oma ja rakkaiden terveys ja hyvinvointi on lähtökohtaisen tärkeällä sijalla.”

Tutkimuksen mukaan kolme neljästä unelmasta (76%) kohdistuukin nimenomaan omiin henkilökohtaisiin toiveisiin ja tavoitteisiin.

Kuva

”Vieläkö minulla on väliä?”

Toki 200 johtajan joukossa oli myös niitä, jotka toivat esille omaan urakehitykseen liittyviä unelmia. Taloudellinen riippumattomuus tai rahakas exit kiinnostavat – tai kenties loikka isomman talon johtoryhmään?

”Sellainenkin haave oli, että ehtisipä vielä tehdä yhden työuran.”

Tutkimuksen mukaan johtajat kaipaavat työhönsä ennen kaikkea merkityksellisyyden kokemusta.

”41% johtajista haluaisi kokea enemmän merkityksellisyyden tunnetta”, Äikäs valaisee.
Samalla moni johtaja haluaisi päästä eroon informaatiotulvasta, kiireestä ja turhasta byrokratiasta. Yli kolmannes (35%) johtajista haluaisi kokea vähemmän epäluottamusta arjessaan.

"Yhteenvetona vastauksista on tulkittavissa vahva usko menestymiseen myös epävarmoina aikoina. Johtajat kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi – unelmat ovat saavutettavissa."

Lisätietoja: www.freialife.com/dreams

Tutkimuksen toteuttanut Freia Oy on suomalainen työyhteisövalmennuksien, työkykyjohtamisen ja henkilöstön hyvinvointiohjelmien suunnittelu- ja toteuttajakumppani, joka auttaa yritysjohtoa kehittämään henkilöstöä liiketoimintalähtöisesti.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Erikoistu ja erotu eduksesi

Vaasan yliopisto Executive Education (uvaasaexed.fi) juuret ulottuvat vahvasti Vaasan yliopistoon. Vaasan yliopisto on rankattu nuorten yliopistojen joukossa maailman 70 parhaan joukkoon.

Buustia työhyvinvointiin Peurungasta

Työyhteisön tärkein voimavara on työntekijät ja heidän hyvinvoinnistansa huolehtiminen on keskeisessä asemassa menestyksekkään organisaation taustalla. Peurungassa on pitkä kokemus erilaisista työhön

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Pelillisyys innostaa oppimaan

Interaktiivinen ja osallistava peli on oivallinen vaihtoehto kalvosulkeisille Pelillistetyt vuorovaikutteiset henkilöstökoulutukset ovat joustava tapa järjestää koulutusta etänä ja paikan päällä. Peli

Työhyvinvointijohtamisen uudet tuulet

– hyvä ja hyvinvoiva esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä hybridityöelämässä Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin

Henkilöstötuottavuudella tuloksiin

Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja

Hyvinvointia yksilöllisellä valmennuksella

Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot