Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työsuhdepyörät käyttöön ilman palvelumaksua

Polkupyöräetu on kustannustehokas tapa tukea henkilöstön hyvinvointia. Bikelink yhdistää pyörien valmistajan, maahantuojan ja myyntiketjun. Yhteistyön ja helppokäyttöisen Portaalin ansiosta pyöräedun voi tarjota vaivattomasti ja ilman välityspalkkioita.

Polkupyöräedun verovapaus 1200 euroon saakka vuodessa on lisännyt kiinnostusta työsuhdepyöriä kohtaan. Polkupyöräetu on työnantajalle edullinen tapa palkita työntekijää, sillä edusta ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Polkupyöräetu parantaa työnantajamielikuvaa ja sitouttaa henkilöstöä.

kuva
Timo Uotila, Bikelink

”Liikunta vähentää sairaspoissaoloja. Jo 2-3 kertaa viikossa liikkuvilla on 4,5 päivää vähemmän sairauspäiviä vuodessa kuin enintään kerran viikossa liikkuvilla. Yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 351 euroa. Työsuhdepyörä on erinomainen tapa saada työntekijät liikkumaan, mikä tuo säästöjä yritykselle sairaspäivien vähentymisenä”, sanoo Bikelinkin myyntijohtaja Timo Uotila.

Bikelink on Ebike Brothersin lanseeraama työsuhdepyöräpalvelu. Bikelink toimii yhteistyössä Tunturi Oy:n kanssa tuoden yhteen pyörien valmistajan, maahantuojan ja myyntiketjun.

Ebike Brothersilla on pitkä kokemus sähköavusteisten polkupyörien leasing-markkinoilla. Työsuhdepyörien veroetu-uudistuksen jälkeen palvelua on kehitetty vastaamaan entistä paremmin työnantajien tarpeita.

kuva

”Tunturi valmistaa ja tuo maahan kymmentä Suomen tunnetuinta pyörämerkkiä, joten voimme tarjota palvelua ilman välityspalkkioita kaikille yrityksille pienistä suuriin. Vahva yhteistyömme Tunturin kanssa takaa maan parhaan saatavuuden”, sanoo Uotila.

Bikelink tarjoaa myös huoltopalveluita sekä leasing-sopimusten keskeytysturvan. Bikelinkin yhteistyökumppaneiden huoltoverkosto kattaa 40 paikkakuntaa. Huollot ja keskeytysturva 300 € omavastuulla sisältyvät Corporate- ja Enterprise-paketteihin.

kuva

Pyöriä hallinnoidaan helppokäyttöisessä Portaalissa

Bikelinkin palvelun käyttäminen on helppoa ja nopeaa. Työsuhdepyöräetua hallinnoidaan käyttäjäystävällisessä Portaalissa, josta kaikki tiedot löytyvät kootusti. Portaalin kautta raportit lähetetään automaattisesti palkanlaskentaan.

Sopimukset alkavat aina seuraavan kuun ensimmäisenä päivänä, mikä helpottaa ja sujuvoittaa palkanlaskentaa.

”Työntekijä rekisteröityy Portaaliin ja allekirjoittaa työnantajan sopimuksen. Työnantaja valitsee, hyväksyykö vai hylkääkö hakemuksen. Tämän jälkeen työntekijä voi hakea pyörän Ebike Brothers -liikkeistä. Työnantaja allekirjoittaa sopimukset kootusti jälkikäteen”, kuvailee Uotila.

Palvelun käyttäminen on helppoa myös työntekijälle. Sähköisen rekisteröitymisen ja allekirjoittamisen jälkeen pyörän voi hankkia Bikelinkin kumppaniliikkeistä.

”Pyörän hankinnan kulut voi jakaa useammalle vuodelle. Esimerkiksi viiden vuoden leasing-sopimuksella voi hankkia verovapaasti jopa yli 5200 euron arvoisen pyöräpaketin”, Uotila sanoo.

Pyörätarjontaan kuuluu laaja valikoima perinteisiä ja sähköavusteisia polkupyöriä. Ebike Brothersin asiantunteva henkilöstö opastaa sopivan pyörän valitsemisessa ja etuun liittyvissä kysymyksissä.

”Työsuhdepyörien laatua ja takuun kattavuutta on mahdotonta seurata, mikäli pyörän voisi tilata mistä tahansa. Tunnetuimman pyörätoimijan kanssa toimiessa työnantaja voi luottaa huolto- ja takuuhuoltopalveluiden sekä varaosien nopeaan saatavuuteen”, Uotila lisää.

Lisätietoja: www.bikelink.io

Tilaa esittelypaketti

Teksti: Merja Maukonen

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.