Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työmarkkinoiden alakulo hillitsee työpaikkojen vaihtamisia – nuoret edelleen aktiivisimpia vaihtajia

Suomessa vaihdettiin viime vuonna työpaikkaa hieman edeltäviä vuosia harvemmin. 15–74-vuotiaista työllisistä keskimäärin noin 1,6 prosenttia kuukaudessa siirtyi toisen työnantajan palvelukseen, kun vuonna 2023 osuus oli 1,8 prosenttia.

Vaikka työmarkkinoiden yskintä näkyykin myös työllisten työpaikan vaihtojen vähenemisenä, työpaikkaa vaihtaneiden osuus oli vuonna 2024 edelleen suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuosikymmenellä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomo Heikura toteaa Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissaan.

”Kansainvälisessä vertailussa olemme varsin samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa”, Heikura kirjoittaa.

”Nuoremmissa ikäryhmissä vaihdetaan kuukausitasolla työpaikkaa useammin kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Työpaikan vaihdot ovat silti vähentyneet viime vuosina kaikissa ikäryhmissä.”

Heikura arvelee, että etenkin juuri nuorilla työpaikan vaihtumisiin vaikuttavat työuran alun pirstaleisuus muun muassa osa-aikatöiden ja määräaikaisten työsopimusten vuoksi sekä siirtyminen opiskeluiden aikaisista töistä omaa koulutusalaa vastaaviin töihin.

Työpaikanvaihtajien osuuksissa on kuitenkin eroja myös muun muassa toimialan mukaan: monilla palvelualoilla työpaikkaa vaihtaneita on suhteessa selvästi enemmän kuin esimerkiksi teollisuudessa.

Artikkelin laskelmissa on hyödynnetty ensisijaisesti kokeellisen väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilaston tietoja. Työpaikan vaihtamiseksi on laskettu tilanne, jossa työllisen pääasiallinen työnantaja on vaihtunut. Tiedoista on pyritty korjaamaan sivutöistä, lomakausista ja palkattomista poissaoloista johtuvaa vaihtelua huomioimalla henkilöiden tilanne työmarkkinoilla useammalta eri ajankohdalta. Yritysten y-tunnuksien muutosten tai erinäisten yrityskauppojen vuoksi tapahtuvia henkilöstön siirtoja ei kuitenkaan ole poistettu.

Kuvat: Pixabay

Lähde: Tilastokeskus

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Uudistuminen vaatii rohkeutta

Kun työ muuttuu, myös johtamisen on muututtava. Johanna Massan mukaan rohkeus ja kyky oppia ovat kasvuyhtiöiden tärkeintä pääomaa. Organisaatio menestyy vain,