Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Työhyvinvointi heikkenee hiljalleen – epävarmuus kuormittaa yhä useampaa

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus kertoo suomalaisen työelämän hienoisesta mutta huolestuttavasta heikkenemisestä. Työuupumusoireilu on lisääntynyt, työn kuormitustekijät kasvaneet ja samalla työn voimavarat sekä tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet. Muutokset eivät ole jyrkkiä, mutta kehityssuunta on lievästi heikkenevä.

Erityisesti epävarmuus omasta työstä kuormittaa. Noin 40 prosenttia työikäisistä on huolissaan työnsä tulevaisuudesta, ja lähes puolet kokee, ettei pysty ennakoimaan työnsä kehitystä. Vain 16 prosenttia uskoo tilanteen paranevan. Epävarmuus heijastuu suoraan työhyvinvointiin ja lisää henkistä kuormitusta arjessa.

Voimavarat yhä vahvuus – mutta trendi huolestuttaa

Työn voimavarat – kuten reilu kohtelu, tuki ja kuulluksi tuleminen – ovat edelleen melko hyvällä tasolla, mutta nekin ovat hieman heikentyneet. Esimerkiksi reilua kohtelua kokee yhä valtaosa työntekijöistä, vaikka osuus on laskenut. Samalla työyksinäisyys on lisääntynyt, ja noin joka viides kokee sitä. Tutkijoiden mukaan juuri sosiaalisten voimavarojen vahvistaminen on keskeinen keino torjua epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia ja ylläpitää työkykyä epävarmoina aikoina.

Samaan aikaan työn vaatimukset ovat kasvaneet. Erityisesti ristiriitaiset odotukset kuormittavat aiempaa enemmän. Myös johtajien tilanne on haastava: he kokevat muita enemmän kuormitusta ja vähemmän tukea, mikä voi ajan myötä heikentää heidän työhyvinvointiaan.

Työhyvinvoinnin heikkeneminen näkyy myös työuupumusoireilun kasvuna. Noin 9 prosenttia kärsii todennäköisestä työuupumuksesta ja 16 prosentilla riski on kohonnut, eli yhteensä noin joka neljännellä suomalaisella oireilu on huolestuttavalla tasolla. Erityisen huolestuttavaa kehitys on 30–45-vuotiailla, joista jopa 13 prosenttia kärsii vakavista oireista. Taustalla vaikuttavat korkeat työn vaatimukset, vähäisemmät voimavarat sekä elämän ruuhkavuodet, joissa työn ja muun elämän yhteensovittaminen korostuu.

Vaikka kokonaiskuva on edelleen enemmän myönteinen kuin kielteinen, tutkimus korostaa varhaisen reagoinnin merkitystä. Työhyvinvoinnin edistäminen on keskeinen tekijä paitsi henkilöstön jaksamisen myös organisaatioiden tuottavuuden ja kestävän menestyksen kannalta.

Kuvat: Pexels

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

Anna lahjaksi ikimuistoisia hetkiä

Elämyspaketti mukautuu erilaisiin kiittämisen ja palkitsemisen tarpeisiin Elämys on ikimuistoinen lahja, joka tuottaa iloa ja luo muistoja. Monipuolisten elämyspakettien sisältämistä vaihtoehdoista

Huippukylmähoitolaite on satsaus hyvinvointiin

Satakerta Rödl & Partner on hankkinut huippukylmähoitolaitteen jo kahteen toimipisteeseensä. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva kylmähoitolaite on työpaikan vetovoimatekijä. Kylmähoito tukee kivunhallintaa ja

Valjasta stressi voimavaraksi

Stressin voi kääntää voimavaraksi omaa suhtautumistapaa muuttamalla, jolloin stressin haitallisten vaikutusten kokeminen vähenee. Stressin näkeminen vahvistavana auttaa selviytymään haastavasta tilanteesta ja

Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija

Kuinka ergonomista sinun aivotyösi on?

Kun jossain puhutaan ergonomiasta, ajatus herkästi harppaa säädettävään työpöytään tai ryhdikkääseen toimistotuoliin. Tällöin on kuitenkin kyse fyysisestä ergonomiasta, jonka tarkoituksena on

Jo pienillä muutoksilla eroon tuuttiruuhkasta?

Neljässä työyhteisössä ja 36 yksikössä toteutettu SujuKE-interventiotutkimus tähtäsi tarpeettoman aivokuorman vähentämiseen. SujuKE-tutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia