Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana, eivät yksittäisillä tempauksilla

LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Antti Äikäs. Kuva: Jyväskylän yliopisto

LitM Antti Äikäs tutki terveyden edistämisen pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisessa metsäalan organisaatiossa. Väitöstutkimus perustui yhdeksän vuoden seuranta-aineistoon, jonka avulla arvioitiin henkilöstön terveyskunnon, terveysriskien, työkyvyn, sairauspoissaolojen ja työhyvinvointiohjelman taloudellisten vaikutusten kehitystä.

Tutkimus on merkittävä, sillä pitkäkestoisia seurantatutkimuksia on julkaistu aiheesta aiemmin vain vähän, eikä työhyvinvoinnin vaikutuksia pitkällä aikavälillä tunneta siksi hyvin.

Työhyvinvoinnin vaikutukset ovat pitkäkestoisia

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutukset syntyvät hitaasti ja näkyvät luotettavasti vasta pitkän aikavälin seurannassa.

Tulokset osoittivat, että henkilöstön terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä tapahtui useita myönteisiä muutoksia ohjelman aikana. Esimerkiksi 67 prosenttia henkilöstöstä teki elämäntapamuutoksen ja sairauspoissaolot vähenivät 38 prosenttia. 

”Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että työhyvinvointia tulisi johtaa investointina, eikä lyhytkestoisena projektina. Vaikutusten saavuttaminen edellyttää johdon sitoutumista, henkilöstön osallistumista sekä systemaattista seurantaa”, Äikäs sanoo. 

”Toisin sanoen työhyvinvoinnin todellisia vaikutuksia ei välttämättä voida arvioida yhden vuoden perusteella.”

Henkilöstön hyvinvointi ja tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa

Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti siitä, miten henkilöstön hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia voidaan tarkastella samanaikaisesti sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että henkilöstön hyvinvointi ja tuottavuus eivät ole erillisiä ilmiöitä, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa pitkällä aikavälillä.

”Väitöstutkimus osoittaa, että työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana. Seuraava askel on auttaa johtoa ennakoimaan nämä vaikutukset ennen kuin ne näkyvät henkilöstön työkyvyssä, sairauspoissaoloissa tai kustannuksissa”, Äikäs sanoo.

Tutkimus tarjoaa organisaatioille konkreettisen esimerkin monivuotisesta terveyttä edistävästä ohjelmasta. Ohjelman suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaihe raportoitiin hyvin yksityiskohtaisesti, jotta tutkimuksen oppeja voitaisiin hyödyntää myös muissa organisaatioissa.

Lähde: Jyväskylän yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Osaamisen kehittäminen on yhteinen matka

Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut keskeiseksi

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 2025

Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä altisteita.

Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet

Psykologinen turvallisuus on noussut yhdeksi työelämän keskeisimmistä menestystekijöistä. Sen vaikutukset näkyvät niin työhyvinvoinnissa, oppimisessa kuin tiimien suorituskyvyssä. Kun ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ongelmat havaitaan ajoissa ja työssä jaksaminen vahvistuu.

Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse

Hybridityö on tuonut monille kaivattua joustavuutta ja vapautta, mutta samalla se on synnyttänyt uudenlaista kuormitusta, jota ei aina tunnisteta. Yksinäisyys, irrallisuuden tunne ja näkymättömyyden kokemukset ovat nousseet työelämän ilmiöiksi, joihin myös HR ja esihenkilöiden on syytä kiinnittää huomiota.

Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä

Työterveys on viime vuosina siirtynyt yhä selkeämmin yksittäisten sairauspoissaolojen käsittelystä kohti laajempaa työkyvyn ja työssä jaksamisen kokonaisuutta. Muutos heijastaa työelämän rakenteellisia muutoksia: työn kuormitus ei enää jakaudu yhtä ennustettavasti kuin aiemmin, ja fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psyykkinen kuormitus, kognitiivinen ylikuormitus sekä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen.