Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana, eivät yksittäisillä tempauksilla

LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Antti Äikäs. Kuva: Jyväskylän yliopisto

LitM Antti Äikäs tutki terveyden edistämisen pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisessa metsäalan organisaatiossa. Väitöstutkimus perustui yhdeksän vuoden seuranta-aineistoon, jonka avulla arvioitiin henkilöstön terveyskunnon, terveysriskien, työkyvyn, sairauspoissaolojen ja työhyvinvointiohjelman taloudellisten vaikutusten kehitystä.

Tutkimus on merkittävä, sillä pitkäkestoisia seurantatutkimuksia on julkaistu aiheesta aiemmin vain vähän, eikä työhyvinvoinnin vaikutuksia pitkällä aikavälillä tunneta siksi hyvin.

Työhyvinvoinnin vaikutukset ovat pitkäkestoisia

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutukset syntyvät hitaasti ja näkyvät luotettavasti vasta pitkän aikavälin seurannassa.

Tulokset osoittivat, että henkilöstön terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä tapahtui useita myönteisiä muutoksia ohjelman aikana. Esimerkiksi 67 prosenttia henkilöstöstä teki elämäntapamuutoksen ja sairauspoissaolot vähenivät 38 prosenttia. 

”Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että työhyvinvointia tulisi johtaa investointina, eikä lyhytkestoisena projektina. Vaikutusten saavuttaminen edellyttää johdon sitoutumista, henkilöstön osallistumista sekä systemaattista seurantaa”, Äikäs sanoo. 

”Toisin sanoen työhyvinvoinnin todellisia vaikutuksia ei välttämättä voida arvioida yhden vuoden perusteella.”

Henkilöstön hyvinvointi ja tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa

Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti siitä, miten henkilöstön hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia voidaan tarkastella samanaikaisesti sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että henkilöstön hyvinvointi ja tuottavuus eivät ole erillisiä ilmiöitä, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa pitkällä aikavälillä.

”Väitöstutkimus osoittaa, että työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana. Seuraava askel on auttaa johtoa ennakoimaan nämä vaikutukset ennen kuin ne näkyvät henkilöstön työkyvyssä, sairauspoissaoloissa tai kustannuksissa”, Äikäs sanoo.

Tutkimus tarjoaa organisaatioille konkreettisen esimerkin monivuotisesta terveyttä edistävästä ohjelmasta. Ohjelman suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaihe raportoitiin hyvin yksityiskohtaisesti, jotta tutkimuksen oppeja voitaisiin hyödyntää myös muissa organisaatioissa.

Lähde: Jyväskylän yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Visiona hyvinvoivat ihmiset

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki. HENRY ry:n uusi puheenjohtaja Tomi

Perinteinen mittaaminen ei riitä

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista

Työyhteisöjen suosikkitapahtuma laajenee Tampereelle

Edenred Yritysmaratonviesti, Suomen suurin työyhteisöille suunnattu juoksutapahtuma, laajenee Helsingistä Tampereelle toukokuussa 2024. Tämä suosittu hyvän mielen tapahtuma tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden

Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara

Suomalaisessa työelämässä kiirettä pidetään usein merkkinä sitoutumisesta ja tehokkuudesta. Täyteen varatut kalenterit, jatkuva tavoitettavuus ja pitkiksi venyvät työpäivät voivat näyttäytyä korkeana työmotivaationa. Tutkimusnäyttö kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: ilman riittävää palautumista myös osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Kohti häiriötöntä työarkea

Sujuva arki työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työpaikalla voi syntyä erilaisia häiriöitä ja konflikteja. On tärkeää osata ennalta varautua

Muuttuuko mikään

Aulassa istuva ihminen selaa puhelintaan, katse pysähtyy hetkittäin tyhjyyteen, ja samalla hän yrittää näyttää siltä, että kaikki on kunnossa. Kalenteri on