Työn arjen tilanteet, kuten verkkopalaverit ja jatkuva digitaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä oppimisen paikkoja. Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopistosta osoittaa, että tarkoituksenmukaiset digityön käytännöt voivat tukea merkittävästi työssä tapahtuvaa oppimista, kun taas hallitsematon digiarjen kuormitus voi estää sitä.
FM Anne Karhapää tarkastelee väitöskirjassaan, miten oppimista tapahtuu työarjen digitalisoituneissa työarjessa ja millaiset digitaaliset käytännöt sitä tukevat tai estävät.
Suuri osa aikuisten oppimisesta tapahtuu työn ohessa, niin kutsuttuna informaalina oppimisena. Oppimista tapahtuu usein melko huomaamattomasti arjen tilanteissa, kuten ongelmia ratkaistessa tai erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Yhä useammin nämä tilanteet sijoittuvat digitaalisiin ympäristöihin, kuten chattiin tai verkkopalavereihin.
Karhapään tutkimus osoittaa, että myös teknologiavälitteinen vuorovaikutus voi tukea merkittävästi työssä tapahtuvaa oppimista, kun digitaalisia työkäytäntöjä hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.
Hyvät käytännöt tukevat oppimista
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että informaalia oppimista tukevat digityön käytännöt ja ympäristöt, jotka edistävät vuorovaikutusta, mutta auttavat samalla hallitsemaan teknologiaa. Erityisesti asiantuntijatyössä erilaiset fyysiset ja digitaaliset elementit limittyivät toisiinsa, ja digitaalisella työympäristöllä on yhä suurempi merkitys työn sujuvuudelle ja oppimiselle.
Digiteknologia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia oppimiseen, mutta tuo mukanaan myös haasteita. Karhapään mukaan digitaalisen työympäristön kompleksisuus, jatkuva muutos, tietotulva ja keskeytykset voivat tuoda haasteita oppimiselle.
Karhapää listaa digityön käytäntöjä, jotka tukevat informaalia oppimista:
”Työhön liittyvä viestintä, sosiaalinen vuorovaikutus, tiedon ja kokemusten jakaminen digitaalisissa kanavissa. Myös tiedon aktiivinen seuraaminen ja kuunteleminen on tärkeää. Yhdessä luodut ohjeet ja toimintatavat puolestaan auttavat hallitsemaan digityön haasteita.”
Tutkimus tarjoaa esimerkkejä työpaikoille
Tutkimusaineisto kerättiin vuosien 2021–2022 aikana yhdeltä työpaikalta, ja se koostui havainnoinnista, haastatteluista ja tutkittavien kirjoittamista päiväkirjoista. Tutkitussa työyhteisössä monipaikkainen työ ja hyvät digitaidot olivat mahdollistaneet pitkälle kehittyneet digityön käytännöt, jotka tukivat sekä työn sujuvuutta että oppimista.
Kaikki työyhteisöt eivät kuitenkaan ole yhtä pitkällä digitaalisessa kehityksessä. Siksi tutkimuksessa tunnistetut käytännöt tarjoavat arvokkaita esimerkkejä myös muille työpaikoille.
”Digiteknologia tuo paljon hyötyä, mutta sen kielteisten vaikutusten ehkäiseminen edellyttää taitoja ja yhteisiä käytäntöjä”, Karhapää toteaa. ”Työpaikoilla on syytä panostaa digitaitojen ja yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen.”
Lähde: Jyväskylän yliopisto













