Suomalaisen työelämän ammattirakenne on jakautunut sukupuolen mukaan ja se näkyy myös työn tunnekuormassa. Vuorovaikutus ihmisten kanssa ja siihen liittyvä tunnekuormitus ovat yleisiä erityisesti naisenemmistöisissä ammateissa. Työelämätieto-palvelun uusi kaikille avoin aineisto kuvaa sosiaaliseen vuorovaikutuksen määrää ja siihen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.
Työterveyslaitoksen tuore tutkimus vertailee eri ammattiryhmiä sen mukaan, kuinka paljon työssä esiintyy tunteita herättävää sosiaalista vuorovaikutusta ja kuinka kuormittavia nämä tunteet ovat.
”Tunteita herättävän vuorovaikutuksen määrä ja kuormittavuus vaihtelevat ammateittain paljon. Lisäksi sukupuolen mukaan jakautunut ammattirakenne määrittää tunnekuorman määrää ja kasaa sitä naisenemmistöisille aloille”, summaa tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Kuormittavimmiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tunteet kokivat peruskoulun alaluokkien opettajat sekä sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat. Ammattiryhmät ovat naisenemmistöisiä. Vähiten kuormittaviksi vastaavat tunteet koki miesenemmistöinen ammattiryhmä valimotyöntekijät, hitsaajat ja levysepät.
”Aiempi tutkimus on osoittanut, että tunnetyötä ja siihen liittyviä odotuksia kohdistuu epäsymmetrisesti eri sukupuoliin perheissä ja organisaatioissa. Tämä tutkimus kuvaa aiempaa tarkemmin, miten sukupuolittuneesti tunnetyöhön kohdistuvat odotukset jakautuvat suomalaisilla työmarkkinoilla”, sanoo erikoistutkija Antero Olakivi Työterveyslaitoksesta.
Tunnekuorma tuottavuuden ja sujuvuuden näkökulmasta
”Tunteita työssä on syytä tarkastella työelämän rakenteista nousevina ilmiöinä, eikä yksinomaan yksittäisen työntekijän kokemuksina. Tällöin on mahdollista myös ymmärtää syvällisemmin työn luonteen, organisatoristen puitteiden ja sukupuoleen liittyvien valtarakenteiden merkitys tunnekuormituksen taustalla”, kertoo Väänänen.
Tunnekuormaa on olennaista katsoa myös työn tuottavuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Ammateissa, joissa tunnekuormitus on keskeistä, työn onnistumisen ytimessä on vuorovaikutuksen suotuisa kulku tai ainakin riittävän toimiva vuorovaikutus.
”Esimerkiksi sairaanhoitajan, asiakasneuvojan tai opettajan työn laatu ja vaikuttavuus perustuvat pitkälti onnistuneisiin kohtaamisiin potilaiden, asiakkaiden tai oppilaiden kanssa”, kuvailee Väänänen.
Tunnekuorman yhteys mielenterveysperusteiseen työkyvyttömyyteen
Onko tunnekuormituksella yhteyttä kohonneeseen mielenterveyteen perustuvaan työkyvyttömyysriskiin? Viimeaikaiset rekisteritutkimukset tukevat tätä tulkintaa: sote-alalla toimivien masennus- ja ahdistuneisuustaustaiset sairauspoissaolot ovat korostuneet verrattuna muiden alojen työntekijöihin.
”Tunnekuormituksen ja työkyvyttömyyden yhteyttä on syytä selvittää jatkossa tarkemmin. Korkea-asteisen tunnekuormituksen ammateissa tunnekuorma voi lisätä mielenterveysoirehdintaa ja madaltaa työkykyä voimakkaammin kuin muissa töissä”, sanoo Olakivi.
Lähde: Työterveyslaitos
